Linjapuheessaan Ursula von der Leyen nosti aivan syystä keskeisiksi nuorten mielenterveyskysymykset ja Enrico Letta painotti työhyvinvointia keväisessä sisämarkkinaraportissaan. Työelämäasioiden uudet aloitteet jäivät kuitenkin vielä epäselviksi Leyenin linjapuheessa, joten toivottavasti saamme lisätietoa komission lopullisessa toimintaohjelmassa. Psykososiaalista riskitekijöistä ja esimerkiksi työntekijöiden valvonnasta tekoälyllä tarvitaan aloitteet ja yhteiset säännöt. Ennen ensi talvea EU-tason työmarkkinajärjestöjen käsittelyyn on tulossa etätyö sekä työntekijän oikeus irtaantua työnantajayhteyksistä vapaa-ajallaan.
Osaamisella on keskeinen merkitys nykyajan tietotaloudessa sekä kilpailukyvyn että uudistumiskyvyn näkökulmasta. Siksi on juuri oikea tie, että von der Leyen esitti linjapuheessa osaamisvarojen korottamista EU:n budjetissa. EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmat saadaan siten yhä vahvemmiksi. Valitettavasti Britannia torjui EU:n aloitteen nuorten koulutusliikkuvuuden ja vastaavan vapaan liikkuvuuden palauttamisesta, mutta tähän saatamme palata jälleen viisivuotiskauden lopulla.
Vihreän siirtymän pitää jatkua. Tiede esittää 2040-päästövähennystavoitteeksi 90–95 prosenttia ja tutkijakunnan ääntä on kuultava. Globaalilla tasolla Pariin ilmastosopimus on voimassa, Kiina panostaa aivan valtavasti uusiutuvaan energiaan jne. Liikettä oikeaan suuntaan on pidettävä yllä ja EU:n pitäisi vastaisuudessakin olla veturin asemassa.
Oikeudenmukaisessa siirtymässä korostaisin asian yleisen tärkeyden lisäksi kahta asiaa: siirtymä koskee sekä EU:n ympäristölakien tuomia muutoksia että muitakin murroksia taloudessa ja työelämässä. Esimerkiksi tekoäly laajeneva käyttö on alkanut kovalla voimalla muokata tiettyjä ammatteja ja aloja. Toiseksi siirtymän pitää edistää muutoksia eikä jarruttaa niitä, koska muuten voimme tippua pian kärryiltä globaalissa kilpailutaloudessa.
Jo sovitun lainsäädännön toimeenpano vaatii paljon jatkotyötä ja siinä on kerta kaikkiaan käärittävä hihat. Peruutusten ja romutusten soisi loppuvan. Esimerkiksi keväällä sovittu yhteiskuntavastuudirektiivi, jossa tarkastellaan myös alihankintaketjujen ilmastovastuita, yritettiin vesittää uudelleen tänä kesänä. Tällaiset irtiotot eivät käy, vaan on edettävä päämäärätietoisesti eteenpäin sovittujen päätösten pohjalta. Uuttakin tarvitaan, esimerkiksi kunnolliset kiertotalouden sisämarkkinat.
Uuden kilpailukykyrahaston, jota von der Leyen väläytti suuntaviivapuheessaan, tulisi rakentua hankkeiden laadun perusteella eikä kansallisten kiintiöiden tai bruttokansantuotelukujen pohjalta. EU:n tutkimusohjelma on erinomainen esimerkki siitä, että laatukriteereillä toimiva ohjelma tuottaa lisäarvoa. Kilpailukykyrahaston sisällössä painottaisin osaamispainotteista vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää.
EU-Euroopassa valitetaan yleisesti varojen puutetta, mutta joka vuosi Euroopasta sijoitetaan esimerkiksi Yhdysvaltojen kasvu- ja vastaaviin yrityksiin 300 miljardia euroa. Varat tulisi saada pysymään täällä ja Enrico Lettan elvyttämä ajatus eurooppalaisista pääomamarkkinoista tukisi hänen ehdotustaan oman innovaatio- ja kasvutalouden luomisesta. Tätä ajatusta von der Leyenin suuntaviivapuhe tukee, mutta yllättävää linjapuheessa oli kuitenkin kovin epäselvä kanta uusiin kauppasopimuksiin. Tarvitsemme uusia taloudellisia yhteistyökumppaneita jo työllisyyden takia. Missä viipyy esimerkiksi EU:n ja Australian kauppasopimus?
Lisäksi on vastaisuudessakin painotettava ja entisestään vahvistettava työtä oikeusvaltion hyväksi. Edellisellä EU:n viisivuotiskaudella saatiin aikaan selvä kytkös varojen jakamisen ja toisaalta oikeusvaltion kunnioittamisen välille. Esimerkiksi Unkari on jo saanut tuntea tämän vähentyneinä tukina. Silti tarvitsemme vielä lisätyökaluja. Jatkuvasti ja vakavasti demokratiaa, kansalaisvapauksia jne. rikkovat maat eivät yksinkertaisesti kuulu EU:n jäseniksi.
Lopuksi on todettava, että tuen Ukrainalle on jatkuttava vankkumattomana sodan aikana mutta myös Ukrainan integroimiseksi EU-Eurooppaan. Pelkistäen: joko Venäjä laajenee länteen tai EU itään. Monista syistä, jo demokratiankin kannalta, jälkimmäinen on parempi suunta.
Tähän yhteyteen liittyy presidentti Sauli Niinistön EU-raportti kriisivarautumisesta. Puolustuskysymysten ohella se koskee laajasti esimerkiksi talouden ja työmarkkinoiden kriisinsietokykyä ja varautumista ongelmatilanteisiin. Yhteiskunnan varautumisen rinnalla on nostettava esiin varautuminen aivan henkilötasolla. Suomessa nämä asiat ovat olleet esillä pitkään, mutta monessa muussa Euroopan maassa tilanne on toinen. Toki omaa valmiuttamme on parannettava, mutta samalla voimme ole muille esimerkkejä paremman lähtötilanteemme takia.
Lisätietoja:
Markus Penttinen
kansainvälisten asioiden päällikkö
markus.penttinen@akava.fi
+358407728861
@MarkusPent
