Neuvottelutulos eläkeuudistukseen liittyvissä jatkoneuvotteluissa tukee työllisyyttä

Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa eläkesopimuksessa sovittiin kahdesta selvityksestä ja niiden johdosta käytävistä jatkoneuvotteluista.

11.6.2019

Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa eläkesopimuksessa sovittiin kahdesta selvityksestä ja niiden johdosta käytävistä jatkoneuvotteluista. Eläkesopimuksen mukaan työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat lisäpäiväoikeutta koskevien muutosten vaikutuksia työntekijän työmarkkina-asemaan sekä erityisesti sitä, miten työurasopimuksessa (22.3.2012) sovittu 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen oikeus työssäoloehdon täyttävään tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä toiminut. Mahdollisista muutoksista perhe-eläketurvaan neuvotellaan ja päätetään perhe-eläkeselvityksen valmistuttua.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat näissä kysymyksissä neuvottelutuloksen kesäkuun alussa. Neuvottelutulos tukee maan hallituksen työllisyystavoitetta. Akavalle keskeistä neuvotteluissa olivat työllisyyden ja työkyvyn tukemiseen tähtäävät toimet. Perhe-eläkkeissä Akava piti tärkeänä riittävän pitkää leskeneläkkeen kestoa sekä lasten ja avoleskien aseman parantamista.

Työttömyysturvan lisäpäiviä koskevan ratkaisun taustalla ministeriöiden selvitys

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen. Samalla työvoimapalvelujen resursseja lisätään ja kohdennetaan työttömyyden alkuvaiheessa myös ikääntyneille. Työurasopimuksessa sovitut ja muut ikääntyneiden työttömyysturvaan ja palveluihin liittyvät erityisehdot säilyvät ennallaan.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pyysivät kolmelta ministeriöltä (VM, TEM ja STM) selvityksen, joka tukee vuoden 2017 eläkeuudistussopimuksessa sovitun työttömyysturvan lisäpäiväoikeuteen liittyvää työmarkkinoiden keskusjärjestöjen arviota. Ministeriöiden selvityksen perusteella lisäpäiväoikeuden poistuminen ikäluokalta pienentää ryhmän irtisanomisriskiä. Eläketurvakeskus on arvioinut pitkän aikavälin eläkemallia hyödyntäen, että lisäpäivien ikärajan nosto 61 ikävuodesta 62 ikävuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä vähentää työttömien lukumäärää 7 400 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ministeriöiden selvityksestä käy ilmi, että työurasopimuksessa sovittu ikääntyneiden etuuksien ja palveluiden turvaverkko palauttaa takaisin ansiosidonnaiselle turvalle, jos lisäpäiviin oikeutettu henkilö kuitenkin jää työttömäksi eikä työllisty uudelleen avoimille työmarkkinoille.

Akavan tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Lisäpäiviä koskevan selvityksen perusteella työttömyysturvan lisäpäivien alaikärajan nostaminen vuodella tukee työllisyystavoitetta. Ikääntyneiden työttömäksi jääneiden asema tulee kuitenkin turvata, joten keskeistä on työvoimapalvelujen resurssien lisääminen ja kohdentaminen ikääntyneille aiemmin kuin nykyisin sekä tarvittaessa ikääntyneen työllistymisen tukeminen palkkatuella.

Perhe-eläkkeiden nykyaikaistamisen taustalla muutokset yhteiskunnassa

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat lapseneläkkeen pääteiän nostamisesta kahdella vuodella 20 vuoteen. Avoleskille tulee tietyin edellytyksin leskeneläkeoikeus, ja tätä eläkettä maksetaan, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Muutoin leskeneläke muutetaan määräaikaiseksi: sitä maksetaan leskelle 10 vuotta, mutta kuitenkin vähintään siihen saakka, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta.

Yhteiskunta on muuttunut perhe-eläkejärjestelmän luomisen jälkeen. Naisten asema työmarkkina-asema on vahvistunut, perhemuodot ovat monimuotoistuneet ja lähtökohtaisesti yhä useampi nuori opiskelee perusastetta pidemmälle. Akava piti perhe-eläkkeiden uudistamisessa tärkeänä lasten ja avoleskien aseman parantamista. Leskeneläkkeen määräaikaistaminen on merkittävä muutos, mutta 10 vuoden määräaikaisuus antaa kuitenkin leskelle mahdollisuuden sopeuttaa talouttaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Muutos koskee vain vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä, joiden työmarkkina-asema on erilainen kuin tämän päivän eläkeläisillä.

Työuria pidentävät toimet tukevat eläkeuudistuksen tavoitteita

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimukseen liittyy useita toimenpiteitä ja selvityksiä työntekijöiden työkyvyn, terveyden ja työllistyvyyden tukemiseksi. Työlainsäädännössä palautetaan henkilöstön vähentämiseen liittyvä työnantajan ilmoitusvelvollisuus työ- ja elinkeinotoimistolle ja tiedotusvelvollisuus työllistymissuunnitelmasta. Työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen sisällytetään työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin osaksi. Velvoitetta työn rasituksen vähentämisestä täsmennetään. Lisäksi järjestöt käynnistävät kaksikantaisen valmistelun siitä, miten työssä esiintyviä kuormitustekijöitä voidaan välttää ja vähentää työurien pidentämiseksi.

Akava katsoo, että työhyvinvointiin ja työkyvyn tukemiseen tähtäävät toimet ovat välttämättömiä, jotta työurat pidentyisivät. Työelämän laadullisiin tekijöihin pitää kiinnittää erityistä huomiota työikäisten määrän pienentyessä, jotta yhä suurempi osuus työikäisistä työllistyisi – vaikka vain osa-aikaisesti silloin, kun työkykyä on vain osittain. Sosiaaliturvamenoja on näin pyrittävä ennakoivasti pienentämään esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden osalta.

Lisätietoja:

Katri Ojala

Katri Ojala

Johtava asiantuntija

+358505938205