Odotukset olivat korkealla, kun ”Tavoitteena syrjimätön työelämä” -tutkimuksen tehtävänannoksi kerrottiin työelämän syrjinnästä kertovan tiedon kerääminen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtäävien keinojen toteuttaminen. Tavoitetta varten analysoitiin laaja määrä monipuolista aineistoa.
Viranomaisaineistojen mukaan esimerkiksi työsuojeluviranomaisen asiakasaloitteisissa tarkastuksissa kävi ilmi, että ikä oli yleisin syrjintäperuste työelämässä. Eniten kasvua työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa oli kuitenkin alkuperään, kieleen ja kansalaisuuteen perustuvassa syrjinnässä. Työsyrjintärikoksissa yleisimmin esiintyvä syrjintäperuste oli terveydentila ja toiseksi yleisin sukupuoli. Kaikki tulokset ovat erittäin huolestuttavia osaavan työvoiman saatavuuden kanssa kamppailevassa Suomessa.
Työnhaussa ja rekrytoinnissa tapahtuvan syrjinnän tilannekuva oli erityisen synkkä. Aineiston perusteella vahvistui jo aiemmin tiedossa ollut kuva, että rekrytointisyrjintää tapahtuu laajasti ja monin perustein. Muun muassa etniseen vähemmistöön kuuluvia ja iäkkäämpiä henkilöitä kutsutaan muita harvemmin työhaastatteluun.
Tutkimuksen valossa on selvää, että nykyiset rekrytointisyrjinnän vastaiset keinot eivät riitä tai toimi. On todennäköistä, että suuri osa työhönotossa tapahtuvasta mahdollisesta syrjinnästä tapahtuu jo ennen haastattelua tai sitä ei tehdä avoimesti. Yksittäisessä rekrytointitilanteessa on puolestaan hyvin vaikea osoittaa, että työnhakijan valinta perustuisi laissa kiellettyihin seikkoihin tai ominaisuuksiin. Tästä hyvä esimerkki on esimerkiksi, että työsuojelutarkastajat saavat Suomessa hyvin vähän ilmoituksia työhönotossa tapahtuneesta syrjinnästä.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tuotiin esille lisätutkimuksen tarvetta erityisesti anonyymista rekrytoinnista sekä sen pohjalta kehitettäviä uusia työkaluja. On tärkeää lisätä tietoa ja luoda sen pohjalta vaikuttavampia keinoja syrjintään puuttumiseksi. Uusia työkaluja valmisteltaessa tulee kuitenkin muistaa, että syrjintään puuttumiseksi on jo nykyisellään olemassa keinoja.
Tehokas toimenpide syrjinnän uhrin oikeussuojan vahvistamiseksi on laajentaa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa antamalla valtuutetulle oikeus arvioida työelämässä tapahtuvaa syrjintää yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa myös yksittäistapauksissa. Toisiaan täydentävällä toimivallalla vahvistettaisiin molempien viranomaisten osaamista ja työelämän valvontaa. Samassa yhteydessä tulee työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnittelua kehittää ja ulottaa se koskemaan myös nykyistä pienempiä yrityksiä ja organisaatioita. Näiden rinnalla monimuotoisuutta edistävät rekrytointitavat ovat paikallaan, kuten muun muassa Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilu alustavasti osoittaa. Syrjimättömän työelämän toteuttamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on mahdollista toimia jo nyt.
Lisätietoja:
