Toki kasvavat menot puolustukseen ja Trumpin vaikutukset talouskasvuun vievät valtioiden resursseja investoida vihreään siirtymään. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää tunnistaa, että omavaraisuutemme ja siten huoltovarmuutemme sekä talouskasvumme nojaavat vahvasti vihreän siirtymän toimiin. Niistä pakittamisen aika ei todellakaan ole nyt. Suomi voi taloudellisesti olla hiilineutraali vuonna 2035 ja tässä tavoitteessa kannattaa pysyä [1]. EU-tasolla komission ja jäsenvaltioiden pitää sitoutua luomaan sääntelykehikko, jonka avulla EU:ssa saavutetaan 90 prosentin päästövähennys vuoteen 2040 mennessä.
Akava Worksin tilaama Sitowisen selvitys kuntien päästövähennystoimista osoittaa, että tehokkaimmat ratkaisut löytyvät läheltä: rakennusten energiatehokkuudesta, uusiutuvasta lämmöstä ja kestävästä liikkumisesta. Monet näistä toimista ovat vaikuttavia ja nopeasti takaisinmaksavia, kuten lämpöpumput, energiaremontit ja sähköinen liikenne. Raportti muistuttaa, että pienilläkin toimilla on suuri merkitys. Ilmasto-osaamisen tuominen varhaiskasvatukseen, kuten Vantaalla on tehty, voi muuttaa ajattelutapaa pysyvästi. Esimerkiksi Raaseporin panostukset julkiseen liikenteeseen osoittavat, että myös pienet kunnat voivat olla suuria ilmastotekijöitä.
[1] Oxford Economicsin Akavalle tekemän selvityksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 226 miljardia vuoteen 2050 mennessä, jos saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2035.
Tutustu tuoreeseen Akava Works -selvitykseen
Kuntien tehokkaimmat päästövähennykset ilmastovaikutusten ja työllisyyden näkökulmasta
Lisätietoja:
