Osaaminen EU:n keskiöön Suomen puheenjohtajuuskaudella – mutta miten?
EU:n asialistan kärjessä ovat tekoälyn, vähähiilisen talouden ja kiertotalouden, digitalisaation ja robotisaation kaltaiset aiheet. Ne muokkaavat perusteellisesti taloutta ja työmarkkinoita. Samanaikaisesti on meneillään kiihtyvä maailmanlaajuinen innovaatio-, tutkimus- ja osaamiskilpailu, jossa Eurooppa on mukana. Yhteiskunnalliset tietotaidot korostuvat yhä monimutkaisemmissa yhteiskunnissa ja esimerkiksi erilaisten valeuutisten vuoksi. Tiedon, taidon ja sivistyksen merkitys korostuu yhä enemmän kaikessa EU:n toiminnassa.
Sosiaaliturvan uudistamisessa ryhdytään toimeen
Perusturvan ja toimeliaisuuden hankkeessa eli Toimi-hankkeessa on linjattu yhteisiä näkemyksiä sosiaaliturvan uudistamisen perusteista ja lähtökohdista lähes puolentoista vuoden ajan. Hanke on ollut poikkeuksellinen sekä aihepiirinsä laajuuden että toimintatapansa ansiosta. Tässä kirjoituksessa tarkastelen sosiaaliturvan uudistamistarpeita Toimi-hankkeen antamien kokemusten pohjalta. Akavan sosiaaliturvaa koskevia uudistuslinjauksia käsitellään muissa yhteyksissä.
Työnantaja, osaava työvoima on lähempänä kuin arvaatkaan
Digitalisaatio, yleinen teknologian kehitys, tekoäly ja automatisaatio muuttavat työelämää ja yhteiskuntaa. Vain kehittämillä uusia teknologioita ja hyödyntämällä digitalisaatiota älykkäästi voimme saavuttaa koulutukseen ja oppimiseen kaivattua tuottavuuden kasvua.
Digitaalinen alustatalous haastaa perinteiset työmarkkinat
Alustataloudeksi kutsutaan digitaalisten järjestelmien mahdollistamaa taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa. Digitaalisiin alustoihin perustuvat työmarkkinat ovat toistaiseksi vielä melko suppeat sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa, vaikka alustataloudella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia työllisyyteen.
EU:n työelämän toiminnan loppusaldo vahvasti positiivisen puolella
Komission edellisen puheenjohtajan José Barroson kaudella EU:n toiminta työelämäasioissa käytännössä jäädytettiin. Uusia lakialoitteita ei juuri tullut, päätöksiä ei saatu aikaiseksi. Tämä johti lisääntyvästi kysymyksiin, eikö EU olekaan kaikkia varten. Jäädytyslinja oli suora syöttö lapaan EU:n vastustajille.
Suomi palautettava innovaatioiden ja teknologian huippumaaksi
Tulevien eduskuntavaalien kampanjoinnissa on keskusteltu talouskasvun perusteista. Tiedämme, että hyvinvointiyhteiskunta palveluineen edellyttää talouskasvua. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja elintason parantaminen eivät onnistu ilman, että kasvatamme työntekijöiden määrää ja kehitämme teknologiaa. Suomi ei menesty tulevaisuudessa, jos emme onnistu luomaan tai ottamaan työelämässä käyttöön uusia innovaatioita.