Akavan opiskelijat on huolissaan tulevaisuuden tekijöiden jaksamisesta. Tällä viikolla Suomen hallitus kokoontui kehysriiheen, jossa opiskelijoihin on kohdistettu jälleen uusia leikkauksia. Näin opiskelijoiden mielenterveysviikon jälkeen huoli nuorten ja opiskelijoiden tulevaisuuden uskosta ja jaksamisesta vain kasvaa näiden toimien takia.
Opiskelijoiden etuuskokonaisuuteen tehtiin merkittäviä muutoksia vuonna 2017. Opintotukimenoja sopeutettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Sopeutustoimien jälkeen tutkimustiedon mukaan opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt 2,8 tunnilla ja keskimääräiset vuosittaiset opintosuoritukset ovat laskeneet. Myös opiskeluun käytetty aika on laskenut 6,1 tunnilla viikossa. Tämän viikon kehysriihen päätökset vain kasvattavat huolta opiskelijoiden toimeentulosta, kun opiskelijat poistetaan yleisen asumistuen piiristä ja palautetaan opintotuen asumislisälle.
Eurostudent VIII (2022) -tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta alle 21-vuotiaista työssäkäyvistä opiskelijoista pitää työssäkäyntiä välttämättömänä toimeentulolleen. Uudet sopeutustoimet varmasti pakottavat opiskelijoita töihin opiskeluaikana vielä useammin sillä seurauksella, että opiskelut hidastuvat ja valmistumisajat pitenevät entisestään. Korkeakoulutuksen läpäisyaste ja tulevaisuuden osaajien osaamisen laatu todennäköisesti vain huononee, mikä puolestaan ei edistä tavoitetta korkeakoulutusasteen nostosta eikä myöskään TKI-tavoitteita.
Vuonna 2023 hallitusneuvotteluiden tuloksena korkeakouluopiskelijat saivat petettyjen lupausten ja lämpimän käden lisäksi vain lisää velkataakkaa kannettavakseen. Akavan opiskelijat kantaa huolta valtion taloudellisesta tilanteesta, mutta toivoo, että sopeutustoimia ei tehdä tulevaisuuden tekijöiden kustannuksella.
Opiskelijoita ja koulutusta kuormittavat lisäksi edelleen riittämättömät panostukset koulutuksen rahoitukseen ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon. KOTT-2021 tutkimuksen mukaan lähes 11 prosenttia opiskelijoista on joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta. Eurostudent VII -tutkimuksen mukaan Suomessa 22 prosenttia opiskelijoista kuului tutkimuksessa määriteltyyn osaopiskelukykyisten ryhmään. Uusimmassa Eurostudent VIII -tutkimuksessa vastaava osuus Suomessa on jo yli 30 prosenttia. Suunta ei siis ainakaan ole parempaan päin.
Opiskelijan työ on opiskelu. Jos työnteko todella on paras sosiaaliturva, miksi hallitus ei anna opiskelijoiden keskittyä heidän keskeisimpään työtehtäväänsä? Opiskelijoilta leikkaaminen on lyhytnäköistä ja vastuutonta politiikka. Pahoinvoivat opiskelijat siirtyvät työmarkkinoille entistä huonommassa kunnossa, mikä lisää julkisen ja kolmannen sektorin työnantajien sekä yritysten taakkaa, mutta myös koko yhteiskunnan taakkaa.
Lisätietoja:
