Hallitusohjelmassa on kymmenkunta ruuvia, joita kiristämällä työttömyysturvan ehdot tiukkenevat selvästi. Osa ruuveista kiristetään kantaan saakka – etuuslisiä ei siis pelkästään heikennetä, vaan ne poistetaan kokonaan. Hallitus aikoo poistaa esimerkiksi lapsikorotukset, sovitellun työttömyysturvan suojaosan sekä eräitä ikääntyneiden työttömien suojaksi tarkoitettuja poikkeussääntöjä.
Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa on jatkossa vaikeampi saada, sillä sen edellytyksenä oleva työssäoloehdon pituus kaksinkertaistetaan puolesta vuodesta vuoteen. Tämä muutos kohdistuu erityisesti työuraansa aloitteleviin tai pätkätyötä tekeviin henkilöihin. Heidän on muutoksen jälkeen vaikeampaa päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.
Hallitus aikoo myös porrastaa ansioturvaa eli leikata 20 prosenttia ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrästä niiltä, joiden työttömyys jatkuu pidempään kuin kaksi kuukautta (40 päivää). Noin kahdeksan työttömyyskuukauden (170 päivää) jälkeen leikataan alkuperäisestä määrästä vielä viisi prosenttia lisää.
Esimerkiksi työttömyyttä edeltäneestä 3 500 euron palkasta laskettuna täysi päivärahan määrä (brutto) on nykyään 1 946 euroa. Mainittujen porrastusten jälkeen määrä on ensin 1 557 euroa ja lopulta vain 1 460 euroa.
Toinen esimerkki: 5 000 euron kuukausipalkalla täysi päiväraha on nykyisin 2 280 euroa, joka muutosten jälkeen olisi ensimmäisen portaan jälkeen 1 824 euroa ja toisen portaan jälkeen 1 710 euroa kuukaudessa. Nämä ovat bruttomääriä, joista vähennetään verot.
Työttömyysturvasta poistettavien lapsikorotusten normaali määrä perheen työttömälle vanhemmalle vuonna 2023 on yhdestä lapsesta noin 125 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä noin 184 euroa ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä noin 238 euroa kuukaudessa.
Käytettävissä olevat tulot lapsiperheissä eivät korotusten poistamisen jälkeen pienenisi näin paljon, sillä lapsikorotusten poistaminen lisää toimeentulotuen ja asumistuen käyttöä.
Työttömyysturvan uudistuksia suunnitellaan yhä useammin rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttavien laskennallisten työllisyysvaikutuksien perusteella.
Tarkastellaan esimerkiksi edellä mainittua ansioturvan porrastusta. Lakiuudistuksen valmistelussa arvioidaan, että porrastuksella saavutetaan noin 18 000 henkilön työllisyysvaikutus. Siis heikentämällä ansioturvaa 40 työttömyyspäivän jälkeen 20 prosentilla ja 170 työttömyyspäivän jälkeen 25 prosentilla lähtötasolta. Logiikka tässä menee niin, että kun turvan tasoa heikennetään, osa työttömistä lisää työllistymisponnisteluitaan tai on valmis ottamaan ehdoiltaan vähän heikomman työn vastaan. Työn tarjonta siis kasvaa ja työllisyys paranee.
Saattaa yllättää, että porrastuksen laskennallinen työllisyysvaikutus kuitenkin heikkenisi vain noin 1 600 henkilöllä, jos ensimmäinen porras tulisikin vasta neljännen, eikä jo toisen työttömyyskuukauden jälkeen. Tällä kokonaisuuteen nähden pienellä työllisyysvaikutuksesta tinkimisellä voitaisiin paremmin säilyttää ansiosidonnaisen etuuden keskeinen ominaisuus eli sidonnaisuus työttömyyttä edeltäneisiin ansioihin.
Keinoja työllisyyden parantamiseksi kaivataan, mutta nyt työttömyysturvaan kohdistetaan suhteettoman suuria leikkauksia. Työttömyysturvaa ei pidä surkastaa pelkäksi pelinappulaksi työllisyystavoitteiden saavuttamisessa. Akava ei ole kannattanut hallitusohjelmassa esitettyjä isoja työttömyysturvan leikkauksia, joista tässä on vain osa mainittu.
Lisätietoja:
