EU:n merkitys näkyy koulutusjärjestelmämme rahoituksessa. EU:n Erasmus+-ohjelmalla rahoitetaan esimerkiksi noin 50 prosenttia Suomen korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Aikuis- ja yleissivistävässä koulutuksessa neljännes kansallista arviointia varten haastatelluista asiantuntijoista kertoo, että ilman Erasmus-ohjelmaa organisaatiossa ei olisi käytännössä lainkaan kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta.
Erasmus-ohjelmaan on sen 30-vuotisen historian aikana osallistunut yli 9 miljoonaa kansalaista EU-maista. Suomessa ohjelman tuomia kansainvälistymismahdollisuuksia on hyödyntänyt yli 235 000 ihmistä. EU-alueen opiskelijaliikkuvuudesta lähes kolmasosa on kohdistunut Iso-Britanniaan. Myös suomalaisille Britannia on ollut jo vuosia yksi suosituimmista vaihtokohteista. Moni Erasmus-vaihdossa tällä hetkellä oleva tai sitä suunnitteleva on ollut huolissaan brexitin vaikutuksista opiskelijaliikkuvuuteen – aivan aiheesta.
Näillä näkymin Iso-Britannian ero EU:sta astuu voimaan 29.3.2019. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että liikkuvuus tai tutkimus- ja koulutusyhteistyö loppuisi kuin seinään. Toistaiseksi molemmat osapuolet ovat korostaneet yhteistyön jatkumisen tärkeyttä. Asiasta on kirjattu EU:n ja Britannian neuvotteleman erosopimuksen yhteyteen liitettyyn julistukseen.
Kävipä brexitistä neuvotellun sopimuksen hyväksymisen kanssa Britanniassa kuinka tahansa, on selvää, etteivät asiat voi enää olla ennallaan jatkossa. Nykyisenkaltainen vapaa liikkuvuus joka tapauksessa poistuu brexitin takia ja muutto- ja liikkuvuusbyrokratia lisääntyy sekä oikeudet vähentyvät. Vaikka kummankaan osapuolen intressissä ei ole vaikeuttaa tällä hetkellä Britanniassa opiskelevien tai työskentelevien EU-kansalaisten tai vastaavasti EU-alueella olevien brittien asemaa, varsinkin ns. sopimuksettoman EU-eron seuraukset ovat arvaamattomia.
Brexitin rinnalla EU:ssa käsitellään tällä hetkellä Euroopan komission ehdotusta uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosiksi 2021–2027. Ehdotuksessa on lisätty investointeja koulutukseen ja tutkimukseen: Erasmus+-vaihto-ohjelman rahoitus on peräti kaksinkertaistettu aiempaan verrattuna noin 30 miljardiin euroon. Oma kysymyksensä on, miten käy EU:sta eronneeseen Britanniaan suuntautuvien opiskelijavaihtojen, kun uusi rahoituskehyskausi alkaa. Ainakaan maan asema suosituimpien kohdemaiden joukossa ei enää ole itsestäänselvyys.
Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden näkökulmasta brexitin jälkeinen maailma lienee hyvin erilainen kuin nykyisin. Akavan kyselytutkimuksessa lähes puolet (44 prosenttia) korkeakoulutetuista nuorista aikuisista pitää ulkomaille muuttoa itselleen todennäköisenä vaihtoehtona oman työmarkkina-arvon ja urakehitysmahdollisuuksien parantamiseksi. Tilastoista ilmenee, että monena vuotena suomalaisten tärkein maastamuuttokohde Pohjoismaiden ulkopuolella on ollut juurikin Iso-Britannia. On tärkeää, ettei brexit vaikuta kohtuuttomasti nuorten mahdollisuuksiin kansainvälistyä tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
