Suomalaisille Iso-Britanniaa on voinut pitää monessa mielessä eurooppalaisena suurvaltana. Se oli esimerkiksi pitkään suomalaisten suosituin muuttokohde Pohjoismaiden ulkopuolella sekä suosikkipaikoilla opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vaihtojaksoille ja yhteishankkeille. Mitä brexit-paketti tarkoittaa Britanniaan vastedes tähtäävälle suomalaiselle korkeakoulutetulle tai korkeakouluopiskelijalle?
Miltä pohjalta järjestetään jatkossa EU:n ja Britannian yhteiselo? Ero astuu voimaan 1. helmikuuta ja vuosi 2020 on siirtymäkautta, jonka aikana tuleva suhde on neuvoteltava.
Brittiparlamentti tyrmäsi EU:n ja maan hallituksen neuvotteleman brexit-erosopimuksen. Vaikka tilannetta nyt joukolla päivitellään, sopimuksen kaatumisella on etunsakin.
Euroopan unioni on suomalaisten kansainvälisyyden näkökulmasta korvaamaton. Kirkas enemmistö (71 prosenttia) suomalaisista 18–35-vuotiaista korkeakoulutetuista pitää Suomen EU-jäsenyyttä tärkeänä, kertovat Akavan Aula Researchilla alkuvuodesta teettämän kyselyn tulokset. Kriittisesti EU-jäsenyyteen suhtautuu vain 18 prosenttia vastaajista ja 11 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Brexit-keskustelussa on toistaiseksi jäänyt liian vähälle huomiolle sen vaikutukset esimerkiksi tutkimukseen, koulutukseen, tieteeseen ja oppilaitoksiin. Tässä asiassa Iso-Britannia ei ole mikä tahansa rivijäsenmaa EU:ssa, vaan jopa suurvalta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
