Vihreän siirtymän onnistuminen vaatii pysymistä Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteessa

Työmarkkinakeskusjärjestöjen viesti hallitusneuvotteluihin on ollut kirkas. Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen sitoutuminen on elintärkeää vihreän siirtymän onnistumiselle. Pieni maa voi houkutella investointeja vain olemalla edelläkävijä ja vahvalla osaamisella. Kasvavat TKI-panostukset pitää kohdistaa vihreään siirtymään ja erityisesti bio- ja kiertotalouteen.

21.4.2023

Vihreä siirtymä on Suomelle mahdollisuus tuottavuuskasvuun, jota tarvitaan kipeästi. Globaaleilla rahoitusmarkkinoilla on jo olemassa varat vihreän siirtymän toteuttamiseen. Näitä investointipäätöksiä tukee ennakoitava vero-, lupa- ja sääntely-ympäristö sekä julkiset rahoitusratkaisut, jotka kannustavat julkisen ja yksityisen TKI-yhteistyötä sekä pienten ja keskisuurten yritysten mukaantuloa innovaatioekosysteemeihin. Tähän kuuluu kiinteästi kansainvälisillekin areenoille kantautuva viesti, että Suomen ilmastopolitiikka on pitkäjänteistä. Seuraavalla hallituskaudella on myös käytettävä kaikki vaikuttamisen keinot, jotta EU kirittää 2050 hiilineutraaliustavoitetta.

Verojärjestelmän kokonaisuudistus tukee siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Hintaohjausta, johon ympäristöverot kuuluvat, pidetään toimivimpana välineenä vaikuttaa käyttäytymiseen, koska se ei ota kantaa teknologiaan, toisin kuin sääntely tai tukipolitiikka. Myös luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii tuekseen hintaohjausta.

Useamman hallituskauden valmistelulla voidaan rakentaa kokonaisuus, joka ei vähennä valtion keräämiä verotuloja, mutta ohjaa ansiotulojen verottamista enemmän haittojen ja kulutuksen verottamiseen. Nämä verosignaalit osaltaan ohjaisivat yrityksiä ja kuluttajia kohti hiilineutraaleja ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ratkaisuja. Valmistelussa on tietysti hyvä havaita, että verotuotot pienenisivät sitä mukaa, kun enemmän saastuttavista teknologioista luovutaan.

Ilmastotavoitteessa onnistutaan varmimmin, jos kaikki voivat nähdä, että hiilineutraali yhteiskunta tuo heille enemmän hyötyä kuin haittaa. Osin tämän ymmärtämistä hämärtää se, että monen saattaa olla hankala hahmottaa tekemättömyyden hintalappua. On hyvin epätodennäköistä, että Suomen talous- ja tuottavuuskasvu kiittäisi siitä, että odotamme Intian tekevän ensin. On itseasiassa huomattavasti todennäköisempää, että tulevaisuudessa yhä useampi on vailla töitä, jos emme toimi nyt. Hyvinvoinnin keskeinen lähde on tuottavuuskasvu ja se on se iso kuva, jonka toivoisi seuraavan hallituksen vastuunkantajien näkevän.

 

Lisätietoja:

Piia Rekilä

yhteiskunta-asioiden päällikkö

+358 44 300 9484