Akavan lausunto liikesalaisuuskäytännön yhdenmukaistamisesta, lainsäädännössä käytetyt liikesalaisuuden käsitteet

Akava toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossaan liikesalaisuuskäytännön yhdenmukaistamisesta (lainsäädännössä käytetyt liikesalaisuuden käsitteet, muistio 09112017) muun muassa että pitää tarpeettomana ikesalaisuuksia koskevien termien yhdenmukaistamista lainsäädännössä tarpeettomana. Liikesalaisuuden peruskäsitettä ei olla muuttamassa. Pelkän terminologisen yhdenmukaistamisen vuoksi lukuisia lakimuutoksia ei voi pitää perusteltuna. Erityisesti pitäisi välttää sitä, että eduskunnan huomio kiinnitetään liikesalaisuuslain kokonaisuudesta liikesalaisuuden käsitettä koskevaan terminologiseen kielipeliin. Akava huomauttaa, että liikesalaisuuden käsitteeseen liittyvä todellinen käytännön ongelma on liikesalaisuuslaissa esitetty tahto rinnastaa jopa täysin julkiset tiedot, eli ns. luottamukselliset tekniset ohjeet, liikesalaisuuksiin. Akava kannustaa lainsäätäjää selvästi rajoittamaan tätä pyrkimystä.

Liikesalaisuuskäytännön yhdenmukaistaminen

Lainsäädännössä käytetyt liikesalaisuuden käsitteet, muistio 09112017

Lausunnon pääkohdat

• Akava pitää liikesalaisuuksia koskevien termien yhdenmukaistamista lainsäädännössä tarpeettomana. Liikesalaisuuden peruskäsitettä ei olla muuttamassa.
• Pelkän terminologisen yhdenmukaistamisen vuoksi lukuisia lakimuutoksia ei voi pitää perusteltuna. Erityisesti pitäisi välttää sitä, että eduskunnan huomio kiinnitetään liikesalaisuuslain kokonaisuudesta liikesalaisuuden käsitettä koskevaan terminologiseen kielipeliin.
• Liikesalaisuuden käsitteeseen liittyvä todellinen käytännön ongelma on liikesalaisuuslaissa esitetty tahto rinnastaa jopa täysin julkiset tiedot, eli ns. luottamukselliset tekniset ohjeet, liikesalaisuuksiin. Akava kannustaa lainsäätäjää selvästi rajoittamaan tätä pyrkimystä laajentaa liikesalaisuuksien sääntelyn laajentamista kaikkeen mahdolliseen tietoon.

Lausuntopyynnössä pyydetään näkemyksiä liikesalaisuutta tarkoittavien eri termien terminologisesta yhdenmukaistamisesta. Lisäksi lausuntopyynnössä pyydetään näkemystä siitä, onko mahdollista yhdenmukaistaa näitä termejä liikesalaisuuslain säätämisen yhteydessä.

Akava kiittää mahdollisuudesta lausua muistiosta ja toteaa seuraavaa.

Akavan mielestä muistiossa esitetty lista eri laeissa esiintyvistä pykälistä, joissa mainitaan liike- ja ammattisalaisuudet, yrityssalaisuudet tai liikesalaisuudet, on sinällään mielenkiintoinen ja informatiivinen.

Työryhmän ehdottamassa liikesalaisuuslakia koskevassa mietinnössä todetaan, että liikesalaisuuden käsitteen sisältöä, eli liikesalaisuutta koskevan peruskäsitteen määrittävää määritelmää, ei ehdoteta muutettavaksi, vaikka terminologisesti ehdotetussa laissa käytetäänkin liike- ja ammattisalaisuuden sijasta liikesalaisuus -termiä. Määritelmäpykälän perustelujen mukaan liikesalaisuuden määritelmä kattaisi jatkossakin mm. myös ammattisalaisuuden.

Työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa ei esitetä, että oikeuskäytännössä olisi esiintynyt ongelmia liikesalaisuuksia koskevan peruskäsitteen määrittelyssä tai hahmottamisessa, vaikka eri laeissa onkin käytetty erilaista termejä käsitettä kuvaamaan.

Vaikka termi liike- ja ammattisalaisuus muutettaisiin termiksi liikesalaisuus, ei se muuta termin tarkoittamaa liikesalaisuuden käsitettä. Liikesalaisuuden peruskäsite ja sen määritelmä ei eroa oikeudellisesti muista lainsäädännössä esiintyvistä liikesalaisuutta tarkoittavista termeistä.

Liikesalaisuuden käsite perustuu TRIPS-sopimuksen 39 artiklan 2 kohtaan ja tätä samaa liikesalaisuuden peruskäsitettä liikesalaisuusdirektiivissä myös käytetään. TRIPS-sopimuksen liikesalaisuuden käsite on myös ollut perustana Suomen lainsäädännössä jo aiemmin käytetyn liikesalaisuuskäsitteen perustana.

Lainsäädännössä esiintyvien termien katsottaneen oikeuskäytännössä joka tapauksessa jatkossakin tarkoittavan TRIPS-sopimuksessa määriteltyä liikesalaisuuden peruskäsitettä. Terminologinen yhdenmukaistaminen ei muuta tätä. Akava pitää liikesalaisuuksia koskevien termien yhdenmukaisuutta lainsäädännössä tarpeettomana.

Termien yhdenmukaistaminen tarkoittaisi erittäin laajan lakimuutosrykelmän saattamista eduskunnan käsiteltäväksi. Pelkän terminologisen yhdenmukaistamisen vuoksi tätä ei voi pitää perusteltuna. Erityisesti pitäisi välttää sitä, että eduskunnan huomio kiinnitetään liikesalaisuuslain kokonaisuudesta liikesalaisuuden käsitettä koskevaan terminologiseen kielipeliin.

Liikesalaisuuden käsitteeseen liittyvä todellinen käytännön ongelma on liikesalaisuuslaissa esitetty tahto rinnastaa jopa täysin julkiset tiedot, eli ns. luottamukselliset tekniset ohjeet, liikesalaisuuksiin. Luottamuksellisia teknisiä ohjeita koskeva ehdotettu lain säännös on hyvin avoin ja selvästi laajempi kuin liikesalaisuuksia koskeva määritelmä.

Lisäksi käytännössä on hyvin tavallista, että työnantajat pyrkivät laajentamaan liikesalaisuuksien salassapidon koskemaan kaikkea muutakin luottamuksellista, vaikkakin julkista aineistoa. Akava kannustaa lainsäätäjää selvästi rajoittamaan tätä pyrkimystä laajentaa liikesalaisuuksiin soveltuvaa suojaa kaikkeen mahdolliseen tietoon.

Akava ry

Sture Fjäder, puheenjohtaja

Pekka Piispanen, johtaja