Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:n ja 12 luvun 6 §:n sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:n ja 12 luvun 6 §:n sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Hallituksen esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:n ja 12 luvun 6 §:n sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 7 §:n muuttamista. Sairausvakuutuslakia muutettaisiin lisäämällä säännökset kuntoutustarpeen, jäljellä olevan työkyvyn ja työssä jatkamisen mahdollisuuksien arviointia koskevista ajankohdista pitkittyneellä sairauspäivärahakaudella. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ammatillisen kuntoutuksen sisältöä koskevaa säännöstä puolestaan muutettaisiin palveluvalikoimaa joustavoittavaksi. Muutos olisi luonteeltaan tekninen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2022 alusta.

Esityksellä pyrittäisiin vähentämään pitkittyneitä sairauspäivärahakausia tukemalla työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista. Säännöksillä pyrittäisiin tukemaan henkilön mahdollisuuksia palata työelämään sekä saada tarpeellisia työkykyä ja työssä jatkamisen tukitoimia pitkittyneillä sairauspäivärahakausilla.

Akava ry pitää esitettäviä muutoksia kannatettavina. Akava on osallistunut esitysluonnoksen valmisteluun.

Sairauspäivärahakauden tarkastuspisteiden lisääminen

Esitys sairauspäivärahakauden tarkastuspisteiden lisäämisestä perustuu kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksiin. Kuntoutuskomitean ehdotuksessa 20 ehdotettiin, että sairausvakuutuslakia (1224/2004) muutettaisiin lisäämällä lakiin uusia sairauspäivärahakauden aikaisia työnantajaa, työterveyshuoltoa, työntekijää ja Kansaneläkelaitosta koskevia velvollisuuksia arvioida työterveyshuollon piiriin kuuluvan työntekijän kuntoutustarve, työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet (tarkistuspisteet). Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittivät eläkeuudistuksen jatkoneuvottelusopimuksessa kuntoutuskomitean ehdotuksen 20 toteuttamista kiireellisenä.

Akava pitää sairauspäivärahakauden tarkastuspisteiden lisäämistä tarpeellisena. On hyvä, että pitkittyneitä sairauspäivärahakausia pyritään vähentämään ja että työkykyä ja kuntoutustarvetta arvioidaan myös sairausloman pitkittyessä. Esitettävä muutos tukee mahdollisuutta oikea-aikaiseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin ja työhön paluun tukemiseen.

Akava kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että pelkkä tarkastuspisteiden tekninen lisääminen sairausvakuutuslakiin ei välttämättä riitä kaikkien esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, jos samaan aikaan ei lähemmin tarkastella näiden tarkistuspisteiden sisältöä ja eri toimijoiden velvoitteita. Kun uudistuksen tavoitteena on esimerkiksi työkyvyn arviointikeinojen lisääminen, tulisi kuvata, miten ja mitä arviointikeinoja lisätään, sillä pelkkä tarkistuspisteiden lisääminen ei vielä lisää arviointikeinoja. Yhtä lailla, kun esityksen tavoitteena on työhön paluun tukeminen, tämän saavuttaminen vaatii esimerkiksi kuntoutuksen keinoja, työn muokkaamista ja työssä vaadittavien taitojen ja valmiuksien edistämistä. Erityisesti työnantajan rooli työhön paluun tukemisessa sekä työn ja työajan muokkaamisessa on merkittävä eikä lainsäädännössä ole tähän riittäviä velvoitteita. Akava pitää tärkeänä, että jatkotyössä tarkastuspisteitä kehitetään myös sisällöllisesti, mikäli muutoksia ei nyt sisällytetä hallituksen esitykseen.

Esitystä on aiheen tarkastella suhteessa työterveyshuoltolakiin ja nykyiseen työterveyshuollon palveluvalikoimaan. Esityksen mukaan työkyky arvioidaan uusienkin tarkistuspisteiden yhteydessä edelleen työterveyshuollossa. Työterveyshuollossa on tarve ottaa käyttöön nykyistä monipuolisempia työkyvyn arviointimenetelmiä sekä kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaaminen. Pitkittyneillä sairauspäivärahakausilla työntekijän työkyvyn haasteet todennäköisesti monimutkaistuvat ja kertautuvat ja niitä alkaa näkyä useammilla työ- ja toimintakyvyn osa-alueilla. Siksi työkyvyn arvioimisessa tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa, jossa hyödynnetään kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä sen mukaan, mikä työntekijän tarve on. Työterveyshuollon ammattiryhmiä on aihetta jatkotyössä tarkastella ja laajentaa moniammatillisuuden lisäämiseksi.

Myös työterveyshuollon ulkopuolella olevien huomioiminen on tärkeää. Työterveyshuollon ulkopuolella on usein yrittäjiä ja itsensä työllistäjiä, samoin kuin osa työntekijöistäkin. Työkyvyn arviointiin ja työhön paluun tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota myös erityisesti tulevissa sote-keskuksissa ja toimijoiden koordinaatiossa.

Jotta sairauspäivärahakaudella olevan työkyvystä saadaan asianmukainen kuvaus ja heidän tasavertainen kohtelunsa toteutuisi, sähköisen B-lausunnon laaja käyttöönotto mahdollisimman nopeasti tukisi työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin prosessia.

Akava kiinnittää huomiota myös siihen, etteivät uudet tarkastelupisteet ole varsinaisesti velvoittavia vaan tarkastelu tehdään esityksen mukaan tarvittaessa. Kelan tilastojen mukaan sairauspäivärahakaudella kuntoutustarve on tunnistettu tai kuntoutus on käynnissä 60 – 149 päivän kohdalla vain noin 13 % tapauksista ja 230 päivän jälkeisissä tilanteissa vastaava luku on noin 20 %. Esityksen tavoitteiden toteutumista edesauttaisi tarkastuspisteiden mahdollisimman laajamittainen hyödyntäminen. Kelan roolia on tarpeen kehittää aktiivisemmaksi. Lisäinformaation antaminen asiakkaalle tarkastuspisteiden yhteydessä kuntoutusmahdollisuuksista, työhön paluusta ja sen tukemisen keinoista on tarpeen oikea-aikaisen työelämään paluun mahdollistamiseksi. Kelan tulisi olla pitkittyvällä sairauspäivärahajaksolla olevaan asiakkaaseen yhteydessä kokonaistilanteen kartoittamiseksi ja antaa neuvontaa oikeisiin palveluihin ohjaamiseksi. Annettavan informaation tulisi olla työhön paluuta kohti suuntaavaa vaikka esimerkiksi kuntoutus tai muut kyseeseen tulevat palvelut eivät juuri kyseisen tarkastelupisteen kohdalla olisi ajankohtaisia.

Lopuksi Akava toteaa vielä, että koska kyseessä on kuntoutuksen uudistuksen toimenpide, uudistusta on tarpeen peilata kuntoutuksen uudistamisen toimenpidesuunnitelmaan kokonaisuudessaan, jotta käynnissä olevien ja suunniteltujen uudistusten yhteisvaikutukset työkyvyn edistämiseen ovat paremmin hahmotettavissa.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen sisältö

Akava pitää sanamuotojen muutosta nykytilaa vastaavaksi ja palvelujen kehittämisen joustavoittamiseksi aiheellisena. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös uusi yhteistyötä koskeva säännös, jonka mukaan ammatillisessa kuntoutuksessa tehtäisiin yhteistyötä kuntoutujen kannalta tarpeellisten toimijoiden kanssa. Säännös on tarpeellinen palvelutarpeen tunnistamiseksi ja palvelujen yhteensovittamiseksi.

Ojala Katri
Akava ry