Akavan lausunto tartuntatautilain muutoksista

Tartuntatautilain muutokset

Lausunnon pääkohdat:

• Valtion tulisi myöntää suoraan tukea yksityisille terveydenhuoltoalan toimijoille, joiden työskentelyedellytykset ovat heikentyneet poikkeustilanteen vuoksi.
• Lakiin tulee lisätä maininta, jossa velvoitetaan kuntaa turvaamaan lasten ja nuorten laitoksiin integroidut sote-palvelut myös poikkeusoloissa.
• Lakiin tulee lisätä lääkärille velvollisuus kertoa oppilaalle oikeudesta opetukseen lääkärin määräämästä opetukseen osallistumiskiellosta huolimatta.

Akava lausuu kunnioittavasti seuraavaa:

Viranomaisten rajoittamistoimienpiteiden lisäksi tartuntatautilaissa tulisi selkeämmin korostaa kansalaisten perusoikeuksien toteutumista ja ehkäistä muiden tahojen tarpeettomia rajoitustoimia.

Keväällä 2020 moni palveluasumista tarjoava yksikkö, pitkäaikaishoidon laitos, koulu ja päiväkoti asettivat vierailijakieltoja koskemaan myös terveydenhuoltoalan ammattilaisia, erityisesti kuntoutusalan yksityisiä toimijoita. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kouluun tai varhaiskasvatukseen integroitu kuntoutus keskeytyi kokonaan näiden rajoitusten vuoksi. Vastaavasti suuri joukko ikääntyneitä jäi ilman heille tarpeellisia kuntoutuspalveluita. Yksityiset ja julkiset toimijat eivät osanneet noudattaa viranomaisten ohjeistuksia, jotka varsinkin alkukeväällä olivat puutteellisia. Toisaalta laitoksia on ollut vaikea saada noudattamaan tarkennettuja ohjauksia. Kansalaisten perusoikeuksien turhaa rajoittamista tulee ehkäistä ja julkisen vallan käyttöä suhteessa yksityisen sote-sektorin toimintaedellytyksiin tulee valvoa erityisen tarkasti. Aluehallintovirastoa tulee velvoittaa puuttumaan näihin epäkohtiin.

Ehdotammekin seuraavia täydennyksiä esitykseen:

Valtio myöntää suoraan tukea yksityisille terveydenhuoltoalan toimijoille, joiden työskentelyedellytykset ovat heikentyneet poikkeustilanteen vuoksi. On todennäköistä, että kuntien/sairaanhoitopiirien kautta korvaukset eivät koskaan päädy pk-yrityksille saakka.

Tartuntatautilakiin tai asetukseen on selkeämmin määriteltävä, minkä määräyksen perusteella yksityinen sotetoimija voi hakea korvausta.

Yritystoiminnan tarpeeton rajoittaminen ja kouluihin ja hoitolaitoksiin integroitujen sote-palveluiden turvaaminen tulee huomioida lainsäädännössä.

Rajoitustoimia tulee valvoa ja ainoastaan AVI:lla tulee olla niiden asettamisen oikeus. Kuntien, sairaanhoitopiirien ja yksityisten laitosten omia rajoituksia suhteessa yksityisiin sotealan palveluntuottajiin tulee ehkäistä, jotta kansalaisten oikeus palveluihin säilyy ja toisaalta yritystoiminta ei kärsi tarpeettomasti.

Pykäläkohtaiset kommentit

57 a § Antaisi kunnille mahdollisuuden päättää toimenpiteistä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa. Keväällä 2020 kuntien ja oppilaitosten omat päätökset muodostivat ongelmia kuntoutuksen toteutumisessa oppilaitoksissa. Opetukseen integroitu kuntoutus on keskeistä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Pykälään tulee lisätä maininta, jossa velvoitetaan kuntaa turvaamaan lasten ja nuorten laitoksiin integroidut sote-palvelut myös poikkeusoloissa. Vierailijakieltoja ei tule ulottaa sotealan ammattilaisiin, joilla on peruskoulutuksensa kautta tarvittava aseptiikka- ja hygieniaosaaminen tartuntojen ehkäisemiseksi.

Lisäksi pykälään tulisi lisätä lääkärille velvollisuus kertoa oppilaalle oikeudesta opetukseen lääkärin määräämästä opetukseen osallistumiskiellosta huolimatta. Lääkärille tulisi säätää velvollisuus ohjeistaa siitä, että perusopetusikäisen lapsen huoltajalla on oikeus pyytää lapselleen perusopetuslain 20 a §:n nojalla perusopetuslain 18 §:n mukaisia erityisiä opetusjärjestelyitä niissä tilanteissa, kun lääkäri on määrännyt oppilaan olemaan poissa koulusta tartuntatautilain 57, 60 tai 63 § perusteella. Ohjeet on valmisteltava yhteistyössä opetuksen järjestäjän kanssa. Lisäys on tärkeä lapsen sivistyksellisten perusoikeuksien näkökulmasta.

59 § antaisi kunnille mahdollisuuden valvoa itse tekemänsä päätöksen noudattamista. AVI ja Valvira kuitenkin valvoisivat kuntia siltä osin, kuin tavanomaisessakin tilanteessa (mm. terveyspalveluiden järjestämistä ja tuottamista). Pykälään tulisi kuitenkin tarkentaa, että AVIn ja Valviran tulee huolehtia kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta ja ns. ylirajoittamisen ehkäisystä korostetun huolellisesti poikkeusoloissa. Erityisesti integroidut sotepalvelut, kuten kuntoutus, huomioidaan huonosti rajoitustoimenpiteissä ja keväällä 2020 muodostui merkittäviä ongelmia kuntoutuksen toteuttamisessa hoitolaitoksissa ja kouluissa. Ongelma johtui viranomaisten ohjeiden väärästä tulkinnasta ja toisaalta myös kuntoutuspalveluiden huonosta tuntemisesta.

69 § muutos: Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi potilasta hoitavat ja asiakkaan huolenpidosta vastaavat henkilöt, koska henkilö voi olla karanteenissa tai eristyksessä muuallakin kuin terveydenhuollon toimintayksikössä. Tämä on kannatettavaa, mutta parempi muotoilu olisi ”potilaan hoidosta, kuntoutuksesta ja huolenpidosta vastaavat henkilöt”. Kuntoutuksen putoaminen pois keskeisistä palveluista on ollut sitkeä ongelma. Perusteluissa tulisi huomioida, että eristyksessä olevalla henkilöllä voi olla myös ostopalveluna tapahtuvia sotepalveluita, joiden tulisi jatkua asianmukaisin varotoimin myös eristyksen aikana.

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinneissa tulisi huomioida laajemmin ne moninaiset tulonmenetykset, joita kuntoutusalan yrityksille tartuntatautilain mukaan annetuista päätöksistä aiheutuu sekä se, miten korvaukset tosiasiallisesti kulkeutuisivat järjestämisvastuullisilta tahoilta yrittäjille.

Arvioinneissa tulisi myös ottaa huomioon Opetushallituksen lisääntyvää työmäärä tartuntatautilain päätösten seurauksena. Vastaavasti kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen olisi seurattava muun muassa kuntien ja aluehallintovirastojen asiakkaille tarkoitettujen tilojen käytön väliaikaista rajoittamista ja kunnan ja aluehallintoviraston oppilaitoksia ja varhaiskasvatusta koskevien toimivaltuuksien voimassaoloa koskevia kriteereitä, on Opetushallituksen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa seurattava näiden toimien vaikutuksia lapsiin ja oppilaisiin sekä osaamiseen mahdollisesti aiheutuviin puutteisiin. Esityksessä on myös arvioitu lapsen eristämistä, mutta ei sen vaikutusta oppimiseen.

Luvussa 4.2.1 Toimialakohtaiset taloudelliset vaikutukset ei ole arvioitu sivistystoimialaa eikä 4.2.2 Vaikutukset kotitalouksiin ole otettu huomioon sitä, mitä esimerkiksi 57,57 a, 60 ja 63 § soveltaminen tai oppilaan määrääminen kotiin opiskelemaan tarkoittaa perheille sekä huoltajien mahdollisuudelle työskennellä.

Esitykset lisäävät myös päiväkodin johtajien, rehtoreiden ja oppilaitosten esimiesten työmäärää merkittävästi silloin, jos ehdotettuja säännöksiä joudutaan käyttämään. Tästäkään ei luonnoksessa ole esitetty arvioita.

Lisäksi 9 a §:n (Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muuttaminen) osalta tulisi pohtia, miten poikkeusoloissa toimintayksiköissä huomioidaan jatkuvan hoidon lisätarve ja sosiaalihuollon henkilöstön terveys ja turvallisuus.

Akava ry

Sture Fjäder
puheenjohtaja

Pekka Piispanen
johtaja