YK; Kansainvälinen oikeudellisesti sitova asiakirja ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ja STTK lausuvat seuraavasti:
Työelämän ihmisoikeuksien kunnioittaminen keskeistä
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK (PSKJ) pitävät ihmisoikeuksien vahvistamista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa erittäin tärkeänä. YK:n ihmisoikeusneuvoston laatimat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet ovat tärkeä osa kansainvälisen työelämän kehittämisessä. Yhdessä YK:n työjärjestö ILO:n sopimusten ja suositusten kanssa ne luovat tarvittavaa säännöstöä globalisoituneeseen yritystoimintaan.
Valitettavasti sinänsä merkittävät ja tärkeät vapaaehtoiset yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet yhdessä ILO:n sopimusten ja suositusten kanssa eivät kykene suojelemaan työntekijöitä tai muita ihmisoikeusrikkomusten uhreja riittävästi. Valtioiden onkin tehtävä nopeasti päätöksiä, jotka lisäävät yritysten oikeudellista vastuuta, parantavat uhrien oikeussuojaa ja ennaltaehkäisevät yritystoiminnasta aiheutuvia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.
Sitova sopimus ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa tarvitaan. Se olisi yksi keskeinen keino saada koko laaja yrityskenttä ottamaan käyttöön YK:n periaatteissa määritellyt keskeiset ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusprosessit ja integroimaan ne toimintaansa.
Valmistelussa ja toimeenpanossa on tärkeää huomioida kansalaisyhteiskunta ja erityisesti työmarkkinajärjestöt, jotka edustavat sekä yritysten johtoa että henkilöstöä. Yhteistoiminnan kautta voidaan rakentaa kestävä ja reilu säätely, joka varmistaa paitsi ihmis- ja työntekijöidenoikeudet myös yritystenvälisen oikeudenmukaisen kilpailun.
Hyvä esimerkki työmarkkinajärjestöjen osallistumisesta kansainvälisesti sääntelyn luomiseen on ILO:n kolmikantainen toiminta, jossa työelämäosapuolet yhteistyössä hallitusten kanssa luovat yhdessä kansainvälisiä työelämän sääntöjä. Työntekijöiden ihmisoikeuksien vahvistamaiseksi yrityksille olisi tarjottava koulutusta ja neuvontaa sekä tukea siinä, miten ihmisoikeudet ja työelämään liittyvät työntekijöiden oikeudet varmistetaan koko tuotantoketjussa.
Oikeudellisesti sitova asiakirja tarpeellinen
On tärkeää, että ihmisoikeuksien kunnioittamisesta yritystoiminnassa säädetään oikeudellisesti sitovassa asiakirjassa. On myös tärkeää, että YK:n ohjaavien periaatteiden toteuttamista sopimusvaltioissa edistetään ja seurataan, jotta ihmisoikeuksien faktinen toteutuminen pystytään varmistamaan.
Sitova sopimus tukee ILO:n tavoitteita kehittää hyviä työoloja tukevaa sääntelyä globaaleissa tuotantoketjuissa. Globaalissa maailmassa on ehdottoman tärkeää, että kansallisten lakien ja sopimusten lisäksi ylikansallista sääntelyä vahvistetaan. Ainoastaan globaalin sitovan säätelyn kautta pystytään varmistamaan ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutuminen globaaleissa arvoketjuissa ja voidaan tarvittaessa puuttua yksittäisten yritysten ja niiden työntekijöiden asemaan.
Uusi sopimusluonnos on edellistä parempi – Suomen ja EU:n edistettävä sitovan sopimuksen solmimista
Suomen tulee jatkaa kansainvälisen tason sitovan yritysvastuusääntelyyn edistämistä, mukaan lukien kaikki mahdolliset toimet EU:n neuvottelumandaatin ja EU:n yhteisen kannan muodostamiseksi sopimusluonnoksen pääkohdista konsultaatiossa myös kansalaisyhteiskunnan kanssa. Jos EU kuitenkin päättää olla osallistumasta sopimusprosessiin, tulee Suomen osallistua silti hallitusten välisen työryhmän istuntoon ja sitoutua rakentavaan keskusteluun sopimusluonnoksen sisällöstä vähintään niiltä osin, jotka kuuluvat EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan.
Lausuntokierrokselle nyt lähetetty sopimusluonnos on mennyt edelleen parempaan suuntaan verrattuna heinäkuun 2019 versioon.
Erityisesti se on kehittynyt positiivisesti 1. artikla soveltamisalan määritelmän osalta, vaikka sitäkin pitää vielä hioa. Myös asianmukaisen huolellisuuden määritelmässä on huomattavia parannuksia. Uhrien oikeussuojaa ja kansainvälistä seurantajärjestelmää koskevia pykäliä on vahvistettava edelleen.
1. Soveltamisala-määritelmä parantunut huomattavasti – edelleen kehitettävää kuitenkin riittää
Kuten jo edellisessä versiossa, myös tässä sopimusluonnoksessa huomioidaan YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet hyvin. Lisäksi soveltamisalaa on laajennettu ja täsmennetty edelleen.
Tässä versiossa soveltamisala koskee myös käytännössä kaikkea yritystoimintaa. (”any for any profit economic or other activity undertaken by natural or legal person, including state-owned enterprises, transnational corporations, other business enterprises, and joint venture, undertaken by natural or legal person. This will include activities undertaken by electronic means”) Lisäksi mm. alihankintaan, tytäryhtiöihin ja tarjoajiin on selkeät viittaukset art. 1.5.:ssa, mikä on huomattava parannus verrattuna edelliseen versioon.
Soveltamisalassa on täsmentynyt myös aivan oikein edellisen version ”ihmisoikeus” viittaus ”kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet”-viittaukseksi. Tämä on tärkeää, sillä näin varmistetaan, että sopimus sisältää kaikki kansainvälisesti tunnustetut esimerkiksi YK-periaatteissa mainitut ihmisoikeudet. Mm. työntekijöiden ja ay-oikeudet kuten ILO:n sopimuksissa, ovat näin sisällä sopimuksessa. ILO:n oikeuksia ovat mm. yhdistymisvapaus, järjestäytymisoikeus, oikeus neuvotella kollektiivisesti palkoista, oikeus sopia itsenäisesti luottamushenkilöistä sekä pakkotyön ja lapsityön kiellon.
Tekstiparannusta on tapahtunut myös siinä, ketä asianmukainen huolellisuus kattaisi. Edellisessä sopimusluonnoksessa yrityksiltä edellytettävä asianmukainen huolellisuus kattoi vain niiden sopimussuhteet (contractual relationships). Muotoilu oli ongelmallinen, sillä YK:n ohjaavien periaatteiden mukaan yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia kattaa niiden koko arvoketjut. Nyt lausunnolla olevassa sopimustekstiversiossa sana on korvattu ”liikesuhde”-termillä (business relation), mikä on yhdenmukaista YK-periaatteiden kanssa. Tämä on selkeä parannus edelliseen versioon verrattaessa.
Vaikka viimeisin sopimusluonnos on huomattavasti parempi kuin nollaluonnos ja heinäkuun 2019 luonnos, on siinä vielä parannettavaa.
Vaikka sopimuksen soveltamisalana on tässä luonnoksessa kaiken tyyppiset yritykset riippumatta niiden koosta, toimialasta, toimintaympäristöstä, omistussuhteista tai rakenteesta olisi syytä vielä varmistaa, että määritelmä huomioi koko arvoketjun sekä kaiken tyyppiset työsuhteet. Soveltamisalaan piiriin pitäisi saada vielä oikeus kehittää sosiaalidialogissa mm hyviä työoloja tukevaa sääntelyä globaaleissa tuotantoketjuissa.
Oleellista on varmistaa lakitekstiä vahvistamalla edelleen myös se, että sopimus koskee kaikkia yrityksiä siten, että valtiolle kuuluva ihmisoikeuksia koskeva ensisijainen suojeluvelvoite ei heikkene eikä sitä voida katsoa siirrettävän yrityksille.
2. Asianmukaisen huolellisuuden määritelmän osalta korjaavia toimet osaksi huolellisuusvelvoitetta
Päivitetyssä sopimusluonnoksessa yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkäiseviä kohtia on selkeytetty ja tehty parannuksia. Sopimusluonnoksen artiklan 6 (1) mukaan yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia. Artiklan muissa kohdissa todetaan, että täyttääkseen tämän velvollisuutensa yritysten tulee noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta, jonka määritelmää on osin yhdenmukaistettu YK:n ohjaavien periaatteiden kanssa.
Parannusta on tapahtunut sen YK-periaatteen osalta, jonka mukaan täyttääkseen vastuunsa kunnioittaa ihmisoikeuksia yrityksillä tulee ihmisoikeuksia koskevien huolellisuusvelvoiteprosessien lisäksi käytössään ihmisoikeuksia koskeva sitoumus sekä prosessit, joiden avulla se voi korjata jo tapahtuneet kielteiset ihmisoikeusvaikutukset. Tämä on tärkeää, koska ihmisoikeuksia koskeva sitoumus on olennainen työkalu, joka mahdollistaa huolellisuusvelvoiteprosessien juurruttamisen kattavasti yrityksen toimintaan.
Prosessit voitaisiin kuitenkin kuvata sopimusluonnoksessa vielä selkeämmin. 6.6 kappale kun ei ole nykymuodossaan paras mahdollinen, vaikka siinä korjaavat toimet mainitaankin. Korjaavien toimenpiteiden pitäisi olla selkeästi osa huolellisuusvelvoitetta ja sitä ne eivät vielä tässäkään versiossa ole. Esitetyt oikeudelliset mekanismit laukeaisivat vasta, jos yrityksen korjaavat toimenpiteet eivät ole hyväksyttäviä.
Erityisen paljon parannusta on tapahtunut siinä, että nyt luonnoksessa mainitaan YK-periaatteissa määritelty ihmisoikeuksia koskeva huolellisuus myös lievennysten osalta. Luonnoksen artiklan 6.2.b ja c todetaan, että yritysten on seurattava ja lievitettävä tehokkaasti ihmisoikeusrikkomuksia (mitigate/Monitor effectively).
Tämä on tärkeää, sillä lieventävien toimenpiteiden laiminlyöminen voi tehdä kielteisistä vaikutuksista entistä vakavampia. Tätä muutosta on syytä tarkastella luonnoksen muiden kohtien, erityisesti toimeenpanokeinojen valossa. Esimerkiksi vaatimus tunnistettujen haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä ja lieventämisestä on perusteltu vain, jos puutteellisesti tehty selvitystyö vaikutusten tunnistamiseksi ei suojaa yritystä oikeudelliselta vastuulta ja sanktioilta.
3. Uhrien oikeussuojaa vahvistettava edelleen
Sopimusluonnoksissa keskeisiä yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeussuojan toteutumisen esteitä, kuten tiedonsaantia ja taloudellisia rajoitteita, on pyritty purkamaan sopimusluonnoksissa erilaisin keinoin. Positiivista kehitystä on tapahtunut jo vuoden 2019 versiossa mm. kirjauksella, jonka mukaan uhrien tulee saada käyttöönsä heidän oikeuksiensa toteutumisen kannalta olennaiset tiedot.
Sopimusluonnos jättää kuitenkin edelleen todistustaakan jakautumiseen liittyvät kysymykset tuomioistuinten päätettäväksi ja alisteiseksi kansalliselle lainsäädännölle. Tähän puutteeseen tulee puuttua. Esimerkiksi tuottamuksellisuuteen nojautuvissa vahingonkorvaustapauksissa todistustaakka asianmukaisen huolellisuuden noudattamisesta on yrityksillä, ei uhreilla.
4. Kansainvälinen seurantajärjestelmä valtuutettava käsittelemään myös yksittäiset valitukset
Sitovan sopimuksen toimeenpanoa valvoisi asiantuntijoista koostuva kansainvälinen komitea, joka antaa mm. lausuntoja ja suosituksia asiakirjan tulkintaan liittyvissä asioissa, tarkistaa valtioiden sopimuksen toimintaan liittyvät raportit ja tukee asiakirjatiedottamisessa. Tehtävät vastaavat melko hyvin muiden YK:n ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovien elimien tehtäviä.
Sopimusluonnoksen komiteaa koskevana puutteena on kuitenkin edelleen se, ettei komitealla ole valtuuksia käsitellä tapauskohtaisia valituksia tai luoda mekanismia yksittäisten tapausten käsittelemiseksi. Tämä on puute, johon Suomen pitää kiinnittää asiakirjakäsittelyn aikana huomiota. Erityisesti vakavia yritysten ihmisoikeusloukkauksia pitää ehdottomasti voida käsitellä tässä elimessä sekä niitä tapauksia, joissa ihmisoikeuksia loukkaava toiminta on laajalle levinnyttä ja systemaattista. Näissä tapauksissa esimerkiksi maakohtainen tosiseikkojen tiedustelu ja raportointi suositusten kera edistäisi ihmisoikeusrikkomuksiin puuttumista.
Ihmisoikeusrikkomusten uhrien lisäksi ihmisoikeuksia ja uhreja puolustavilla järjestöillä kuten esim. ay-liikkeellä tai ihmisoikeusjärjestöillä pitäisi olla oikeus päästä mukaan valvonta-/seurantamekanismeihin ja käyttää hyväkseen maakohtaisilla käynneillä saatuja tietoja oikeuskanteen nostamista varten. Tällainen tapa on jo käytössä YK:ssa ja alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa.
5. Suomen kehitettävä myös kansallista sitovaa yritysvastuulakia
Suomen hallitusohjelman mukaan “Suomi kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysvastuuta koskevaa sitovaa sääntelyä osana YK:n ja OECD:n puitteissa tapahtuvaa uudistamistyötä”. Hyvä, että hallitusohjelmassa on tunnistettu tarve sitovan yritysvastuulain valmisteluun. PSKJ on tyytyväinen, että Suomi on yksi niistä valtioista, jotka ovat laatineet kansallisen toimintaohjelman YK:n laatimien ohjaavien periaatteiden toimeenpanemiseksi. Suomeen on myös laadittava kansallinen yritysvastuulaki ihmisoikeuksien vahvistamaiseksi tämän kansainvälisen sopimusprosessin lisäksi.
Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry
Akava ry
STTK ry
Lisätiedot
Pia Björkbacka
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
pia.bjorkbacka@sak.fi
Miia Kannisto
Akava ry
miia.kannisto@akava.fi
Maria Häggman
STTK ry
maria.haggman@sttk.fi
Lausunnon tunnistetiedot
Lausuntopyyntö 19.8.2020, PC0TQ3UY-33
Lausunnon diaarinumero Dnro 086/62/2020
Lausunnon päiväys 8.9.2020
Laatijat Björkbacka Pia, Kannisto Miia, Häggman Maria
