EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 18. määräaikaisraportti

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja STTK ry kiittävät mahdollisuudesta lausua ja esittävät seuraavia huomioita Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan Suomen 18.määräaikaisraportissa käsiteltävistä oikeustapauksista.

Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry (SSOS) v. Suomi, valitus nro 106/2014, pääasiaratkaisu 8. syyskuuta 2016

Palkansaajakeskusjärjestöt viittaavat aikaisemmin lausumaansa ja toteavat, ettei valtio ole ryhtynyt mihinkään toimiin sopimusta rikkovan lainsäädännön saattamisesta vastaamaan ESP:aa.

University Women of Europe (UWE) v. Suomi, valitus 129/2016, pääasiaratkaisu 5. joulukuuta 2019

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa 2019 oli laajasti sovittu tasa-arvoa edistävistä toimista, joiden avulla olisi pystytty tehokkaasti puuttumaan sukupuolesta johtuvaan syrjintään ja parantamaan yksilön oikeussuojaa. Toimia valmisteltiin kolmikantaisesti. Hallitus ei kuitenkaan antanut esitystä näistä kirjauksista.

Yksi hallitusohjelman kirjauksista koski palkka-avoimuuden lisäämistä työpaikoilla. Asiaa pohti kolmikantainen työryhmä, jonka erimielisen loppuraportin perusteella sosiaali- ja terveysministeriö laati hallituksen esityksen. Esitys olisi toteutuessaan lisännyt palkka-avoimuutta ja siten mahdollistanut nykyistä paremmin syrjintään puuttumisen, vaikka esityksessä olikin SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä puutteita.

Hallitus ei kuitenkaan antanut esitystä. Suomessa lainsäädäntö ei mahdollista tehokkaiden oikeussuojakeinojen käyttöä palkkasyrjintää epäillessä. Myöskään palkka-avoimuutta koskevan direktiivin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön ei muuta tilannetta.

Myös raskaus- ja perhesyrjinnän estämisessä kävi samoin. Hallitusohjelmassa oli kirjaus syrjinnän ennaltaehkäisystä ja yksilön työsuhdeturvan parantamisesta, mutta hallitus ei asiasta antanut lakiesitystä.

Suomen valtiolle on suositeltu niiden toimenpiteiden tarkistamista ja vahvistamista, joilla tavoitellaan sukupuolten välisten palkkaerojen vähentämistä ja poistamista. Samoin Suomelle on lisäksi suositeltu uusien toimenpiteiden hyväksymistä, joilla on mahdollista saavuttaa merkittävää edistymistä palkkatasa-arvossa kohtuullisen ajan kuluessa. Suomen valtio ei ole tällä hallituskaudella tehnyt päätöksiä tai toimia suosituksen noudattamiseksi.

Hallituksen kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman vaikuttavuus on ollut heikko. Yhtenä taustasyynä tähän on ollut neuvottelujärjestelmää koskeva muutos, jonka myötä palkoista sopiminen on siirtynyt lähes täysin toimiala- ja yritystasolle. Palkansaajakeskusjärjestöt painottavat, että työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän muutoksissa ohjelman päivittäminen on välttämätöntä. Seuraavalla hallituskaudella tulee laatia kunnianhimoisempi samapalkkaisuusohjelma, jossa on nykyistä vaikuttavammat keinot. Liittotason edustus on myös välttämätöntä kytkeä mukaan ohjelmatyöhön.

Palkansaajakeskusjärjestöt myös huomauttavat, että perhevapaajärjestelmän uudistus 2022 ei yksin riitä sukupuolten välisen palkkaeron umpeen kuromiseksi. Lisäksi on tehtävä vaikuttavia toimenpiteitä palkkasyrjinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemiseksi sekä palkka-avoimuuden lisäämiseksi.

SAK ry

Akava ry

STTK ry