Noin 60 % palkansaajista on havainnut työpaikallaan työpaikkakiusaamista ainakin joskus.
– Työpaikoilla on rohkeasti siirrettävä painopistettä työturvallisuusjohtamiseen, jonka kohteena on henkilöstön henkinen ja fyysinen työkyky. Tavoitteena tulee olla avoin ja myönteinen organisaatiokulttuuri, jossa ei hyväksytä epäasiallista kohtelua kuten kiusaamista tai häirintää, sanoo edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.
– Tämä työ ei kuitenkaan saa jäädä työpaikkojen varaan vaan tarvitaan kansallinen ohjelma häirinnän kitkemiseksi. Asenteisiin vaikuttamisen lisäksi tarvitaan sanktioitu, pakottava ja nopea prosessi, jonka avulla voidaan lakiteitse tehokkaasti puuttua yksittäisiin kiusaamistapauksiin. Myös työsuojeluviranomaisten resursointia on parannettava, Lamponen sanoo.
– Esitämme työpaikoille häirintäyhdyshenkilö-käytäntöä, jonka voisi toteuttaa monin tavoin, myös lisäämättä turhaa byrokratiaa.
– Työilmapiirikartoituksissa erityinen huomio on kohdistettava häirintää koskevien tulosten analysointiin ja epäkohtien korjaamiseen.
Kiusaaminen tulee kalliiksi
– On turhauttavaa, että Suomen työpaikkojen kiusaamislukemat pysyvät vuodesta toiseen korkeina. Uusimpien tietojen mukaan noin 60 % palkansaajista on havainnut työpaikallaan työpaikkakiusaamista ainakin joskus. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrien mukaan työpaikoilla koettu epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen ovat olleet merkittävän korkealla tasolla vuodesta 2012, Helena Lamponen sanoo.
– Työnantajille kiusaaminen tulee kalliiksi, sillä se lisää poissaoloja ja heikentää tuottavuutta sekä työnantajamielikuvaa. Se on myös myrkkyä paikalliselle sopimiselle.
– Yrityksiä koskevan yhteistoimintalain uudistaminen on käynnissä. Viime vuosina on puhuttu paljon paikallisesta sopimisesta. Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät toimiakseen luottamusta. Luottamus syntyy ja säilyy vain psykologisesti turvallisessa, kunnioittavassa ja arvostavassa ilmapiirissä, jossa on nollatoleranssi kiusaamiselle, Lamponen muistuttaa.
***
Akava-yhteisö on sitoutunut häirinnän ja kiusaamisen nollatoleranssiin. Linjaus tehtiin Akavan hallituksessa huhtikuussa 2019. Akavan Erityisalat on mukana sitoumuksessa ja haastaa kiusaamisen kitkemiseen koko ay-liikkeen.
– Ammattiliittojen on tehtävä kiusaamisen kitkemisessä oma tärkeä osuutensa paitsi tukemalla jäsenistöä ja nostamalla yhä uudelleen ilmiötä esille myös sitoutumalla työhön omassa organisaatiossaan. Epäasiallisen kohtelun kitkemiseen tarvitaan kaikilla työpaikoilla nollatoleranssi, johon johto ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat, sanoo Akavan Erityisalat haasteessaan.
Mitä työpaikkakiusaaminen on?
Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan työyhteisön jäseneen kohdistuvaa loukkaavaa, nöyryyttävää tai mitätöivää käyttäytymistä, kuten esimerkiksi työn mitätöintiä, uhkaamista, mustamaalaamista, eristämistä, selän takana puhumista tai painostamista. Käyttäydytään sanallisesti, teoilla tai asenteellisesti tavalla, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa loukkaavan kohtelun kohteena olevan henkilön terveydelle.
Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä myös haukkumisena, perusteettomana arvosteluna, ammatillisen pätevyyden kyseenalaistamisena tai töiden uudelleen järjestelynä. Kysymys on epäasiallisesta ja huonosta kohtelusta, joka liittyy työhön tai työpaikalla tapahtuvaan käyttäytymiseen. Usein tähän liittyy vallan väärinkäyttöä tai vallan hyväksikäyttämistä.
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 525 8582, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi, @AJoutsenniemi
Helena Lamponen, Akavan Erityisalat
Edunvalvonnan päällikkö. Työlainsäädäntöä koskevat kysymykset.
0201 235 352, 040 631 7660
helena.lamponen@akavanerityisalat.fi
