Suomalaisten käsityksiä julkisen hallinnon merkityksestä tutkittiin kolmen väitteen avulla. Näistä kahdesta suomalaiset ovat varsin yksimielisiä ja yksi jakaa mielipiteet vahvasti puolesta ja vastaan.
Suomalaiset katsovat laajasti, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 90 prosenttia suomalaista. Lähes yhtä yksimielisesti nähdään, ettei Suomi menesty ilman hyvää julkista hallintoa. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 86 prosenttia kansalaisista.
Väittämät on esitetty Akavan Erityisalojen Kantar TNS:ltä tilaamassa gallupissa nyt neljästi kahden vuoden välein. Tuoreimmassa mittauksessa arviot ovat julkiselle hallinnolle kaikkein myönteisimmät. Erityisen selvä ero on vuoden 2015 mielipiteisiin.
Kanta julkisen hallinnon supistamiseen jakaa suomalaisia. Niukka enemmistö (58 %) ei haluaisi supistaa julkista hallintoa Suomessa. Tuoreimmassa mittauksessa aiempaa selvästi useampi on tätä mieltä. Vuodesta 2015 tämä näkemys on vahvistunut tasaisesti.
– Olemme eläneet aikoja, jolloin hallinnosta leikkaaminen on ollut suorastaan itsetarkoitus ja hyve. Nyt kelkka tuntuu kääntyneen. Uskon, että myös yhä useampi päättäjä näkee hyvän julkisen hallinnon maamme menestystekijänä ja kansainvälisenäkin kilpailuvalttina, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
– Suomalaisten osoittama hallinnon arvostus on hieno uutinen, jonka nyt kuntavaalien alla toivoo realisoituvan kunnissa riittävinä hallinnon henkilöresursseina. Kilpailu euroista on kovaa ja ”näkymättömät”, taustalla kaikkea toimintaa mahdollistavat hallinnon ammatit jäävät helposti vaille puolustajia, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
– On muistettava, että esimerkiksi asiantunteva päätösvalmistelu edellyttää ehdottomasti korkeakoulutettua osaamista.
Hallinnon asiantuntemus ja lainmukaisuus tärkeintä
Hallinnon gallupissa selvitettiin myös, miten merkittävinä suomalaiset pitävät hyvän julkisen hallinnon eri tunnusmerkkejä. Näkemykset ovat pysyneet hyvin samanlaisina vuodesta toiseen. Kaikki hyvän hallinnon vakiintuneet piirteet ovat suomalaisten mielestä tärkeitä, mutta kärkeen nousevat hallinnon asiantuntemus ja osaaminen sekä lainmukaisuus.
Kansalaiset nostavat tärkeälle sijalle myös hallinnon avoimuuden ja kansalaisten kuulemisen. Tätä pitää erittäin merkittävänä hyvän hallinnon tunnusmerkkinä 58 prosenttia kansalaisista.
– Vuoropuhelun mahdollistajina jäsentemme edustamat hallinnon, tiedonhallinnan, viestinnän ja kielialan ammatit nousevat keskeiseen rooliin. Toivomme, että tulevat kuntapäättäjät muistavat näidenkin ammattilaisten arvon, kun euroja jaetaan. Vain ammattimainen tiedonhallinta ja kuntaviestintä omalla äidinkielellä luovat kuntalaisille polun vaikuttamiseen ja palveluihin, muistuttaa toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
Puoluekanta näkyy painotuksissa
Vaikka suomalaisten esittämät hallintoa koskevat arviot ovat tuoreen hallintogallupin mukaan hyvin yksimielisiä, puolueittain näkyy painotuseroja.
Kokoomusta ja keskustaa kannattavat painottavat hallinnon taloudellisuutta. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat taas korostavat keskimääräistä enemmän hallinnon yhdenvertaisuutta. Perussuomalaiset on ainoa ryhmä, jonka enemmistö ei pidä yhdenvertaisuutta erittäin merkittävänä hyvän hallinnon piirteenä.
Julkisen hallinon supistaminen jakaa selkeästi vastaajia puoluekannan mukaan. Vasemmistopuolueita kannattavista keskimääräistä useampi vastustaa supistamista. Kokoomusta ja perussuomalaisia kannattavat taas erottuvat päinvastaisesta syystä.
***
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.007 henkilöä 26.2.–5.3.2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.
Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15–74 -vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tulokset ovat osa Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021 -tutkimusta, jota Kantar TNS on kulttuurin osalta tehnyt Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2008. Hallinnon kysymykset ovat olleet mukana vuosina 2019, 2017 ja 2015.
Lisätietoja:
Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Sakari Nurmela, tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com
