Muutoksen tavoitteena on vahvistaa lasten etua ja oikeuksia sekä lastensuojelun tavoitteiden toteutumista rajaamalla lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijän asiakasmäärä portaittain enintään 30 lapseen tai nuoreen.
Talentian saamien tietojen mukaan kunnissa uudistukseen on varauduttu hyvin vaihtelevasti, ja monin paikoin tarve lastensuojeluasiakkuudelle saattaa muodostua suuremmaksi kuin nykyisellä työvoimalla kyetään hoitamaan. Säästösyistä virkoja ei ole kaikkialla tarpeeksi, työntekijöiden rekrytointi ei ole ollut riittävän houkuttelevaa, ja samaan aikaan lastensuojelun tarve kasvaa rytinällä. Lain noudattaminen edellyttää välittömiä vakanssilisäyksiä ja riittäviä toimia rekrytoinnin onnistumiseksi.
– Mitoitus on ollut lastensuojelun laatusuosituksessa, selvityshenkilön kehittämisehdotuksessa ja hallitusohjelmassa jo vuonna 2019. Kunnilla on ollut noin 2,5 vuotta kunnissa aikaa valmistautua, perustaa riittävät virat ja hoitaa rekrytointi. Jos näin ei ole toimittu ja kuntatalous on ajanut lapsen edun edelle, on syytä katsoa peiliin ja kantaa poliittinen vastuu siitä, ettei lastensuojelun laatusuosituksille ja valtakunnallisille kehittämisehdotuksille ole annettu päätöksenteossa mitään painoarvoa, sanoo Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen.
Mikäli kuntia ei valvota riittävästi, on myös huolena, että yhä harvempi lapsi pääsee jatkossa lastensuojelun asiakkaaksi ja jopa vakavat tapaukset jäävät kevyemmän tuen piiriin jonottamaan. Vaarana myös on, että asiakkaat valuvat muihin sosiaalipalveluihin, ja työntekijöiden rekrytoinnista lastensuojeluun tulee entistä vaikeampaa.
– Tämä on aito huoleni ja samaa olemme kuulleet kentältä. On kestämätöntä, jos hyvä laki johtaa kuntapoliitikkojen käsissä siihen, että lasten oikeuksia ei turvattaisi riittävillä henkilöstöresursseilla, sanoo Alpo Heikkinen.
Lapsen etu jää palkkaharmonisaation pelon jalkoihin
Kunnissa ja Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajissa tulevaan mitoitukseen on suhtauduttu nuivasti. Tähän asti sosiaalityöntekijöitä on voitu palkata liian vähän lasten tarpeisiin nähden, mikä on saattanut tuoda kuntaan lyhyen aikavälin säästöjä.
Sote-uudistuksen myötä rekrytointiin on tullut uusi vivahde, sillä palkkataso halutaan pitää maltillisena kustannusten nousun pelossa,kun työntekijät siirtyvät kunnista hyvinvointialueille.
– Palkkaharmonisaatiota peläten jyrätään nyt myös lapsen etu, koska työntekijöistä ei lähdetä kilpailemaan. Onhan meillä tässä juuri ollut kartelliepäilyjä ja jopa KT:n ohje, jossa kuntia ohjattiin käytännössä pidättäytymään harkinnanvaraisten palkkojen korottamisesta, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio viitaten Talentian sosiaalialan palkkakartelliepäilyihin, jotka nousivat HBL:n 31.10. uutisesta.
Lisäksi kunnissa pyritään pitämään menot maltillisena ensi vuonna, sillä se säästää kuluja kuntaosuuksista, kun sosiaalihuolto siirtyy pois kuntien vastuulta.
Rekrytointi sakkaa
Talentian saamien tietojen mukaan osassa kuntia uusia virkoja on saatettu perustaa reilustikin lakimuutoksen vuoksi, mutta varsinaiset aidot toimet niiden täyttämiseksi puuttuvat.
Esimerkiksi Kevan Kuntapäättäjäbarometrin mukaan vain 17 % kunnista on houkutellut palkalla työntekijöitä ja kolmannes kunnista ei ole tehnyt mitään erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi tai ainakaan vastaaja ei ollut niistä tietoinen.
– Korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ei enää tänä päivänä houkutella SOTE-sopimuksen mukaisella peruspalkalla ja ilmoituksella mol.fissä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän peruspalkka pitää lähteä 4300 eurosta ja lisät päälle. Mallia kannattaa hakea esimerkiksi lääkäreiden rekrytoinnista. Työntekijän täytyy pystyä olemaan varma, että häntä arvostetaan, Jenni Karsio sanoo.
Talentia muistuttaa, että sosiaalityöntekijöitä on koulutettu riittävästi. Valviran ammattihenkilörekisterissä laillistettuja sosiaalityöntekijöitä on lähes 8000 ja kunnissa heitä työskentelee 4700. Kuntiin on tarjolla yli kolmen tuhannen sosiaalityöntekijän reservi kilpailukykyisellä palkalla ja hyvillä työolosuhteilla.
– Ala kuitenkin vuotaa, sillä palkka ei vastaa työn vaativuutta eikä työn kuormituksen hallintaan ole riittäviä ja konkreettisia työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä, Jenni Karsio summaa.
Myös lapsiperheiden palvelujen sisäinen työnjako sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden tehtävien välillä vaatii kehittämistä, ja sosionomien palkkojen on vastattava tehtävän vaativuutta.
Lisätietoja:
Alpo Heikkinen, erityisasiantuntija
Puh. 044 7154 444ja email. alpo.heikkinen@talentia.fi
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
Jenni Karsio, puheenjohtaja
Puh. 044 541 5955 ja email. jenni.karsio@talentia.fi
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
Tutustu hallituksen esitykseen lastensuojelulain 13 b §:n muuttamisesta
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 8.12.2021.
