Työmäärä on kasvanut joka kolmannella
SPJL:n koronakyselyn vastaajista noin joka kolmas kertoo, että työmäärä on kasvanut koronapandemian aikana. Työtehtäviä on jouduttu priorisoimaan, kertoo 34 % kaikista vastaajista, esimiehistä 41 %.
Uudenmaan sulku sitoi siihen osallistuvilta poliisilaitoksilta henkilöstöä valvonnasta, tutkinnasta ja liikenteenvalvonnasta. Sulun aikana tehtiin huomattavasti ylitöitä ja työvuorot olivat pitkiä, ja muita tehtäviä jätettiin tekemättä.
Priorisointi on näkynyt esimerkiksi ennalta estävän toiminnan, yleisen valvonnan sekä paljastavan tutkinnan ja huumeiden kenttävalvonnan vähentämisenä. Jutut laitetaan vastaajien mukaan helpommin keskeytykselle.
– Moni poliisi on tottunut priorisointiin, eikä koronatilanne sinänsä tuonut mitään uutta, muistuttaa Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.
Asiakaskontaktia on rajoitettu ja mahdollisimman moni keikka on hoidettu puhelimitse. Töitä on myös siirretty tehtäväksi myöhemmin, esimerkiksi läsnäoloa vaativia kuulusteluja. Etenkin oikeushallinnossa istuntoja on peruttu ja töitä siirtyy tulevaisuuteen.
– Erityisesti oikeudenhoidon osalta lockdownin vaikutukset näkyvät vielä vuosia, kun oikeushallinnon jutturuuhkaa aletaan purkaa. Tämä saattaa tulla yllätyksenä monille, kommentoi Rinne.
Kevään poikkeusolojen aikana viikonloput rauhoittuivat ja poliisin valvonnassa painopiste siirtyi julkisista tiloista kotikeikkoihin.
– Kesällä Suomen avautuessa poliisilla riittää varmasti valvontatehtäviä ja samalla tutkinnan aloittamista odottavia juttuja aletaan tutkia. Työmäärä varmasti kasvaa monella, korostaa Rinne.
Etätyö on tullut jäädäkseen – työsuojelu ja tasavertainen kohtelu huomioitava
Ennen koronapandemiaa etänä oli työskennellyt kaikista vastaajista 13 %, koronapandemian aikana 42 %. Etätyö on toteutunut valtaosan mielestä hyvin. Tehokkuus ja työhyvinvointi ovat parantuneet, aikaa on säästynyt työmatkoista ja kotona on ollut mahdollista työskennellä keskeytyksettä.
– Etätyötä on sovellettu poliisissa myös aiemmin, mutta kenties turhan varovaisesti. Nyt saadun tiedon perusteella sitä voidaan käyttää rohkeammin ja ennakkoluulottomammin, Rinne sanoo.
Rinteen mukaan organisaatiokulttuuriin liittyvä haaste koskee koko valtionhallintoa ja sen johtamiskulttuuria.
Kaikkea työtä ei voida tehdä etänä, mutta jos syynä on hallinnon byrokratia, riittämättömät välineet tai työnantajan asenne, näihin tulisi saada muutos.
Rinne uskoo pandemian muuttavan asenteita. Paikasta riippumaton työ yleistyy kaikkialla ja luottamusta työntekijöihin täytyy olla.
Ongelmia poikkeusolojen etätyössä ovat tuottaneet tietojärjestelmien hitaus ja toimimattomuus sekä monille muillekin suomalaisille tutut haasteet: lastenhoito, etäkoululaisten ohjaaminen ja huono ergonomia. Vastaajat kertovat, että etänä työ liukuu helpommin vapaa-ajalle ja tulee tehtyä enemmän harmaita ylitöitä.
”Väkivaltaan liittyvien juttujen tutkiminen kotona on itselle ollut henkisesti todella raskasta. Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on haastavaa ja palautuminen töistä ollut heikkoa. Näitä juttuja ei haluaisi soitella omalta kotisohvalta.” eräs vastaaja kuvailee.
– Työsuojelusta ja työhyvinvoinnista tulee huolehtia myös etänä, korostaa Rinne.
Kriisivalmiuteen panostettava
Lähes 90 % vastaajista kertoo, että työyhteisössä on sopeuduttu poikkeusoloihin vähintään melko hyvin. Vastaajista 60 % on kokenut pandemian aikana stressiä tai kuormitusta vähintään jonkin verran. Eniten kuormittaa huoli omasta ja läheisten terveydestä.
“Läheisten tartuttaminen huolestuttaa. Itse on valinnut ammatin ja töihin on mentävä, mutta läheisiä ei haluaisi asettaa vaaraan.” yksi vastaajista kommentoi.
Poliisin osalta vastauksissa korostuu, että poliisi on kriisiorganisaatio ja vaativassa tilanteessa on osattu puhaltaa yhteen hiileen – ja henkilöstö on joustanut.
“Poliisin työn luonne on sellainen, että tehtävä on, hysteria ei auta.” eräs vastaaja kiteyttää.
– Kutsumusammattiin kuuluu, että virkavelvollisuudet täytetään kaikkina aikoina ja kaikissa mahdollisissa olosuhteissa, korostaa Rinne.
Tulevaisuuden kriisitilanteisiin tulee kyselyn vastaajien mukaan varautua paremmin ja kokemuksesta tulee ottaa oppia. Moni nostaa esiin resurssikysymyksen: miten selvitään kriisistä, kun normaalityössä mennään monessa paikassa jo minimillä?
Rinne muistuttaa, että valtion työntekijämäärä on supistettu minimiin ja pelkästään normaalioloissa työskentely koetaan usein kuormittavaksi.
– Kun kaikki ylimääräinen on leikattu pois ja enemmänkin, olemme tilanteessa, jossa poikkeusoloihin varautuminen ontuu, eikä missään ole ylimääräistä virkamiesreserviä otettavaksi käyttöön kriisin aikana. Tämä tekee yhteiskunnastamme haavoittuvan myös tulevia kriisejä ja poikkeusoloja ajatellen, kiteyttää Rinne.
Lisätietoja:
Jonne Rinne
puheenjohtaja
050 399 8795
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on maan suurin poliisin ja oikeushallinnon ammattilaisten etuja ajava järjestö. Liiton jäsenyhdistyksiin kuuluu 11 000 jäsentä: poliiseja ja poliisin siviilihenkilöstöä sekä oikeushallinnossa, Suojelupoliisissa, hätäkeskuksissa ja Maahanmuuttovirastossa työskenteleviä ammattilaisia. SPJL on osa akavalaista jäsenperhettä.
www.spjl.fi
