Työmarkkinakeskusjärjestöt ottivat asiaan kantaa 28.11.2020 seuraavasti: Työterveyden mukaanotto on avain koronarokotusten onnistumiseen.
Työterveyshuollon osallistuessa koronarokottamiseen on huolehdittava siitä, että rokotuksia antavat vain rokotusluvan saaneet terveydenhoitajat tai sairaanhoitajat. Uudet rokotteet vaativat erityistä perehtyneisyyttä ja rokotusosaamisen päivittämistä.
Lisäksi rokottamisprosessi pitää suunnitella huolellisesti, jotta vastuut ovat selvät, kirjaaminen tehdään rakenteisesti, ja vahvistusrokote saadaan annettua oikeassa aikataulussa. Koronarokotuksissa tarvitaan erityisiä resursseja ajankäytön ja tilojen suhteen, koska on huolehdittava työturvallisuudesta ja asiakkaiden turvaväleistä, rokoteaineen oikeaoppisesta käsittelystä sekä asiakkaan ohjauksesta.
Pandemian aiheuttama taloudellinen kriisi johti ennen näkemättömän laajoihin lomautuksiin työterveyshuollossa. Lomautukset ovat aiheuttaneet työterveyshoitajien töiden kasaantumista. Lomautusten seurauksena työterveysyhteistyön sujuvuus kärsi ja työterveyshuollon perustehtävän eli työkyvyn ylläpitäminen ja tukeminen sekä työturvallisuudesta huolehtiminen vaarantui. Työterveyshoitajaliiton tekemän kyselyn (Kysely työskentelystä koronapandemian aikaisissa poikkeusoloissa, n=395) mukaan monia työterveyshuollon tehtäviä on jouduttu siirtämään eteenpäin ja myös työterveyteen on syntynyt ”hoitovelkaa”. Koronarokottaminen ei saa jatkossa vaikeuttaa työterveyshuollon lakisääteistä tehtävää.
Koronavuosi on haastanut työterveyshoitajien jaksamisen kasautuneen työn määrän, työpaineen, jatkuvien muutosten ja uuden oppimisen vuoksi. Rokottaminen haastaisi työterveyshoitajien jaksamista entisestään. Suomen työterveyshoitajaliitto painottaa, että koronarokotustalkoisiin osallistuvien työterveyshoitajien mahdollisuus päästä tulostavoitteeseen ei saa vaarantua ja se tulee suhteuttaa laskutettavaan työhön, jotta palkka ei laske.
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Pilvi Österman, puh 0400734476, pilvi.osterman@gmail.com
