Akavan tavoitteet hyvinvointialuevaaleihin 2022

Akava korostaa hyvinvointialuevaalien tavoitteissaan alueiden ja palveluiden kestävää rahoitusta, palveluiden saatavuutta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä henkilöstön työolojen ja työkyvyn parantamista. Hyvinvoinnin edistäminen nähdään laaja-alaisesti. Siihen kuuluu taide ja kulttuuri sekä liikunta.

15.11.2021

Yhteistyöllä palveluita ja hyvinvointia

Akavan tavoitteet hyvinvointialuevaaleihin

 

Akavan pääviestit

1. Palvelujen laatu ja kustannukset ovat tasapainossa

Palvelutuotanto on kestävää. Alueiden ja palveluiden kokonaiskustannusten kasvu pysäytetään hyvällä hallinnolla, tiedolla johtamisella ja ohjaamalla toimintaa kustannusvaikuttavasti. Ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan. Maakuntaveron käyttöönotosta luovutaan, jotta kokonaisveroaste ei nouse nykyisestä. Alueiden ja palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu. Palveluissa määritellään lähi-, etä- ja liikkuvat palvelut.

2. Palveluihin pääsee nopeasti

Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään tehokkaasti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita ja palveluseteliä. Sen arvon on vastattava palveluiden tuottamisen kustannuksia. Tämä ja digitaaliset ratkaisut varmistavat palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden. Työikäisten työterveyden ja työkyvyn tukemiseen on osaamista sote-keskuksissa. Siirtymät työterveyshuollon, perusterveydenhuollon sekä valtion ja kuntien työllisyyspalvelujen välillä ovat sujuvia. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä lisätään.

3. Alueiden ja kuntien yhteistyö on sujuvaa

Alueet, kunnat ja muut toimijat toteuttavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä hyvässä yhteistyössä. Monialaisten kuntoutuspalveluiden ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuus varmistetaan sote-keskuksissa. Perheiden, lasten ja nuorten tukipalvelut ovat lähellä ja niihin pääsee nopeasti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat riittävät ja ne toteutuvat lähipalveluna. Taide- ja kulttuuritoiminnalla sekä liikunnalla edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja sen vaikuttavuutta seurataan järjestelmällisesti.

4. Henkilöstö voi hyvin

Hyvinvointialueilla noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on työkulttuurin ja johtamisen ytimessä. Työoloja kehitetään henkilöstöä osallistavasti ja työhyvinvointia ja työkykyä tuetaan kattavilla ja moniammatillisilla työterveyspalveluilla. Kestävä muutoksen hallinta ja työvoiman saatavuus varmistetaan riittävällä osaamisella ja sen kehittämisellä.

 

 

Johdanto

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistus hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021. Samalla Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta, jotka vastaavat jatkossa sote- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä. Meneillään on väliaikaishallinnon koordinoima siirtymävaihe, jonka jälkeen hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta.

Hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla neljäksi vuodeksi. Vuodesta 2025 alkaen aluevaalit pidetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.

Akavan aluevaalitavoitteissa keskitytään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palvelukokonaisuuteen. Hyvinvointialueiden alkuvaiheessa keskeistä on vaikuttaa alueiden strategiseen suunnitteluun sekä sote-keskusten toiminnan ja palveluiden kehittämiseen.

Aluevaltuusto päättää palveluita koskevassa strategiassaan pidemmän aikavälin tavoitteet palvelutuotannosta, yhteistyörakenteista ja kustannuksista. Se päättää, millaisia palveluita alueella on tarjolla ja miten ne tuotetaan. Tavoitteena pitää olla se, että alueella varmistetaan palveluiden saatavuus ja saavutettavuus sekä osaavan työvoiman riittävyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten hallitsematon kasvu ikääntyvässä Suomessa pysäytetään. Alueen väestöpolitiikka ja kansainvälisten osaajien rekrytoiminen ja kotouttamistoimet vaikuttavat osaajien saamiseen tulevaisuudessa. Perustason palveluita vahvistetaan, hyvinvointia ja terveyttä edistetään ja väestön terveyseroja kavennetaan. Palveluissa kiinnitetään huomiota tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, miten sote-keskusten kehittämisessä onnistutaan ja miten eri käyttäjäryhmien tarpeet otetaan niissä huomioon.

Uudistuksessa noin 200 000 kuntien työntekijää siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen. Henkilöstön asema, tiedonsaanti ja edustus muutosprosessissa pitää varmistaa. Sote-alan työoloja on kehitettävä osaajien saamiseksi ja pitämiseksi alalla. Työhyvinvointiin ja työkykykyyn kiinnitetään huomiota ja tarjotaan niiden tukemiseksi kattavat ja moniammatillista osaamista hyödyntävät työterveyshuollon palvelut. Osaamisen kehittämiseen pitää tarjota henkilöstölle mahdollisuuksia.

Aluevaltuusto päättää, millaisia palveluita alueella on tarjolla ja miten ne tuotetaan.

 

1. Alueiden ja palveluiden rahoitus turvataan kestävästi

Palveluiden pitää tukea sairauksien ennaltaehkäisyä, terveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja mielenterveyden edistämistä. Palvelutarjonnassa on määriteltävä lähi-, etä- ja liikkuvat palvelut. Digitaalisia palveluita etävastaanottoineen kehitetään ja hyödynnetään soveltuvasti. Tällä edistetään kustannustehokkuutta ja tuetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vihreää siirtymää.

Kokonaiskustannusten kasvun pysäyttämisessä on ratkaisevaa, että palvelut tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Lääkehuolto, lääkehoidon arviointi ja apteekkien osaaminen ovat osa palvelukokonaisuutta ja vaikuttavat osaltaan kustannusten hillintään.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen sekä kohtuullisiin asiakas- ja käyttömaksuihin. Hyvinvointialueiden toimintaan ja tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen yhtenäistämiseen pitää varata riittävästi resursseja, jotta tiedonsiirto, tehtävien ja vastuiden hoitaminen ovat mahdollisia kaikkialla Suomessa.

Päätöksenteon ja hallinnon pitää olla hyvää ja toimivaa sekä perustua vahvaan tiedolla johtamiseen. Hyvä hallinto on kansalaisia kuuntelevaa ja osallistavaa, avointa ja läpinäkyvää sekä vaikuttavaa.

Akava vastustaa maakuntaveron käyttöönottamista. Maakuntavero toisi uuden verottajan ja uhan verotuksen kiristymiselle. Kokonaisveroaste ei saa nousta nykyisestä. Alueiden verotuotot eroavat suuresti toisistaan. Sosiaali- ja terveydenhuoltomenot ovat suurimmat alueilla, joilla veropohja on heikompi ja verotulot pienimmät. Ansiotuloverotukseen perustuvan veroprosentin määrittely alueiden ja ihmisten kannalta yhdenvertaisesti on hankalaa. Tämä voisi johtaa alueiden ja palveluiden eriytymiseen entisestään.

Tavoitteet

  • Pysäytetään kokonaiskustannusten kasvu hyvällä hallinnolla, tiedolla johtamisella ja ohjaamalla toimintaa kustannusvaikuttavasti.
  • Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluita.
  • Palveluissa määritellään lähi-, etä- ja liikkuvat palvelut.
  • Maakuntaveron käyttöönotosta luovutaan.

Palvelut tulee tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.

 2. Julkinen sektori, yksityiset ja järjestöt yhdessä varmistavat riittävät palvelut

 

 

Palveluihin on päästävä nopeasti. Tavoitteena on, että palveluun pääsee viikon sisällä. EU:n elvytysrahoja on hyödynnettävä sujuvien palvelupolkujen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseksi ja jonojen purkamiseksi.

Sote-palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota riittävään ja monipuoliseen palvelutuotantoon. Tämä edellyttää monituottajuuden hyödyntämistä. Pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien mahdollisuus toimia hyvinvointialueen palveluiden tuottajina pitää varmistaa. Hyvinvointialueen hankintoja on pilkottava pienemmiksi, jotta pienyrittäjien on mahdollista päästä niihin mukaan. Palveluseteliä on hyödynnettävä tehokkaasti ja sen arvon pitää vastata kustannuksia. Yrittäjyyttä ja palveluiden saatavuutta edistäisi myös maksuseteli, jonka ammatinharjoittaja voi suoraan ottaa vastaan asiakasmaksuna tai osana sitä. Hyvinvointialueen palvelustrategiassa on varmistettava monituottajuuden hyödyntäminen tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Sote-palveluiden taso, laatu ja saatavuus on määriteltävä valtakunnallisesti, jotta yhdenvertaisuus toteutuu. Sote-palvelujen pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa on tehtävä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä moniammatillista yhteistyötä on vahvistettava sote-keskuksissa sekä kuntien ja hyvinvointialueen toimijoiden yhteistyöllä. Valtion ja kuntien työllisyyspalvelut tulee integroida saumattomiksi palvelupoluiksi silloin, kun työttömällä työnhakijalla on sote-palvelutarpeita. Työikäisten työterveyden ja työkyvyn tukemiseen on varmistettava riittävä osaaminen sote-keskuksissa. Yhteistyön ja palveluketjujen työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä on oltava sujuvia. Työterveyshuoltoa kehitetään edelleen nykyrakenteessa.

Sote-palveluiden taso, laatu ja saatavuus on määriteltävä valtakunnallisesti.

Tavoitteet

  • Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään tehokkaasti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita ja palveluseteliä, jonka arvo vastaa palveluiden tuottamisen kustannuksia.
  • Varmistetaan nopea pääsy palveluihin. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään digitalisaatiota.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä lisätään.
  • Työikäisten työterveyden ja työkyvyn tukemiseen varmistetaan riittävä osaaminen sote-keskuksissa.
  • Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välisiä siirtymiä kehitetään sujuvammiksi.
  • Työttömien työnhakijoiden monialaiset palvelupolut toimivat integroidusti.

 

3. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyössä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään laaja-alaisesti. Siihen kuuluu taide- ja kulttuuri sekä liikunta.

 

Hyvinvointia ja terveyttä edistävän ja ennaltaehkäisevän toiminnan pitää perustua alueiden, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden vahvalle yhteistyölle. Ennaltaehkäisevässä työssä huomioidaan toiminnallinen integraatio ja moniammatillisuus sekä uudet toimintakulttuurit. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pitää olla koordinoitua ja sen strategisen suunnittelun tiedolla johdettua. Digitalisaation mahdollistamia ratkaisuja hyödynnetään asiakaslähtöisesti ja innovatiivisesti.

Innovatiivisia ratkaisuja sote-keskuksissa kehitetään sairaanhoidollisten palveluiden lisäksi sosiaalihuollon ja työikäisten ennaltaehkäisevissä palveluissa, vanhusten palveluissa, neuvolapalveluissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa sekä ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävissä palveluissa. Suun terveyttä edistävä hoito vaikuttaa myös kokonaisterveyteen sairauksia ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevään työhön tulisi harkita kohdennettua rahoitusta tai selkeämmin määriteltyjä vähimmäissisältöjä toiminnalle.

Monialaisella kuntoutuksella ja ennaltaehkäisevällä työllä on keskeinen merkitys terveyden edistämisessä sekä työ- ja toimintakyvyn palauttamisessa ja ylläpitämisessä. Ikääntyneiden palveluissa painopistettä siirretään ennaltaehkäiseviin palveluihin, joita ovat vaikuttavat kuntoutuksen palvelut ja toimintamallit kuten kotikuntoutus. Näin hillitään palvelutarpeen kasvua ja tuetaan ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotihoidolle pitää varmistaa riittävä lääketieteellinen tuki. Työ- ja toimintakyvyn tukemisella hidastetaan terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Lasten, nuorten ja perheiden tukea ja palveluiden saatavuutta, laatua ja koordinaatiota pitää parantaa sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvaessa. Tarvitaan toimivia alueiden ja kuntien yhteistyörakenteita, jotka varmistavat palveluihin pääsyn. Voimavaroja on lisättävä ennaltaehkäiseviin tukipalveluihin ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Valmistelussa ja päätöksenteossa on toteutettava myös lapsivaikutusten arviointi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nähtävä laaja-alaisesti niin, että myös kuntien vastuulla olevan taide- ja kulttuuritoiminnan sekä liikunnan merkitys terveydelle otetaan huomioon ja niiden vaikuttavuutta seurataan järjestelmällisesti. Kulttuurihyvinvointipalveluja pitää voida käyttää osana pitkäkestoista ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa.

Uimahallissa porealtaasta nauttimassa

Tavoitteet

  • Kunnat, alueet ja muut toimijat toteuttavat hyvässä yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
  • Monialaiset kuntoutuspalvelut toteutetaan olennaisena osana sote-keskusten palveluita.
  • Perheiden, lasten ja nuorten tukipalvelut ovat saatavissa nopeasti lähipalveluina.
  • Lisätään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja.
  • Nopea ja helppo pääsy koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin varmistetaan toimivilla kuntien ja alueiden yhteistyörakenteilla.

 

4. Henkilöstön työoloja ja työkykyä parannetaan

Hoitohenkilöstöä sairaalan käytävällä

 

Osaava henkilöstö on keskeisessä asemassa siinä, miten hyvinvointialueen palvelut ja muutokset onnistuvat. Työhyvinvoinnilla ja osaamisella on suuri merkitys työn tuottavuudelle. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisesta ja osaamisen kehittämisestä on huolehdittava läpi työuran.

Osaajien saatavuus ja riittävä määrä edellyttää ennakointia työvoiman tarpeesta. Työoloja ja työturvallisuutta parannetaan. Riittävät voimavarat ja asiantunteva johtaminen ovat ratkaisevassa asemassa kestävien työolojen rakentamisessa. Oikealla työnjaolla ja henkilöstörakenteella vastataan palveluiden tarpeeseen ja tuetaan sujuvaa tiimityötä. Työolojen kehittämistoimien ja resurssien riittävyyttä ja vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstölle tarjotaan luovia tapoja osallistua työnsä kehittämiseen ja muutosten suunnitteluun. Muutos vaatii toimintojen järjestämistä uudella tavalla.

Hyvä, monimuotoisuuden tunnistava henkilöstöpolitiikka ja työnantajan joustavuus ovat tärkeitä henkilöstölle. Myös johtajat tarvitsevat tukea työssään. Laadukkaat palvelut ja korkea tuottavuus alueilla edellyttävät korkeakoulutettuja osaajia. Henkilöstön ja esihenkilöiden täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä sekä työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehditaan ennakoivasti ja aktiivisesti. Työterveyshuollon moniammatillisuutta ja mielenterveysosaamista vahvistetaan.

Yhteistoimintaan henkilöstön kanssa pitää kiinnittää erityistä huomiota. Henkilöstön edustajien asema hyvinvointialueen hallinnossa on turvattava. Henkilöstöedustajien työhön varataan riittävästi aikaa ja heitä on riittävästi. Lisäksi huolehditaan, että he saavat käyttöönsä tarvittavat tiedot. Muutosprosessissa huomioidaan työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaatioiden perustaminen. Muutosprosessin aikana huolehditaan myös työturvallisuudesta ja -terveydestä.

Osaava henkilöstö on keskeisessä asemassa hyvinvointialueen palvelujen ja muutosten onnistumisessa.

 

Tavoitteet

  • Henkilöstön työoloja kehitetään. Työhyvinvointia ja työkykyä tuetaan kattavilla ja moniammatillisilla työterveyspalveluilla.
  • Henkilöstön osallistuminen työn ja toimintamallien kehittämiseen sekä muutosten suunnitteluun varmistetaan. Tähän ja tiedon hankintaan varataan riittävästi aikaa ja resursseja.
  • Osaamisen kehittämiseen tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osaavan työvoiman saamiseksi alalle myös tulevaisuudessa.
  • Hyvinvointialueet kiinnittävät huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan, edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta organisaatiokulttuurissa, esihenkilötyössä ja johtamisessa.

 

Kuvat Ida Pimenoff sekä Tero Sivula ja Ismo Pekkarinen, Lehtikuva

Lisätietoja:

Anu Tuovinen

Anu Tuovinen

johtava asiantuntija

+358503086943

Lue lisää aiheesta