– Nykyinen sopimuskierros on tuonut esiin sovittelujärjestelmämme ongelmat. Sovittelun viiveitä voitaisiin välttää, jos päätoimisia sovittelijoita olisi enemmän ja sovittelumenettely täsmällisemmin määritelty. Sovittelujärjestelmän uudistus, jota olemme esittäneet jo aiemmin, olisi perusteltua aloittaa tällä hallituskaudella, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
– Syksyn palkkaneuvotteluista on odotettavissa erityisen haastavia, sillä inflaatio kehittyy nopeasti ja arvaamattomasti. Talouden kuva on epävarma. Puolueeton tilannekuva taloudesta sekä toimialakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja auttaisivat neuvottelujen etenemistä. Sovittelijatoimiston yhteyteen olisi tärkeää perustaa puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Näin toimialakohtaiset tilanteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon alakohtaisten ratkaisujen löytämiseksi, sanoo puheenjohtaja Teemu Hankamäki Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä.
– Jos tietty toimiala tai toimialat määräävät muiden toimialojen palkankorotuksille katon, palkkatason vääristymiä tai ansiokehityksen jälkeenjääneisyyttä ei päästä korjaamaan, sanoo toiminnanjohtaja Maria Löfgren Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOsta.
Työtaistelujen siirron kynnys liian matala
– Työtaistelun siirtäminen on mahdollista ainoastaan, jos sillä vaarannetaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai huomattavasti vahingoitetaan yleistä etua. Siirrolla varmistetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuus ja yleinen etu, mutta samalla puututaan työtaisteluoikeuteen. Siirtokynnys on matala eikä siirtoa perustella tarkemmin tapauskohtaisesti. Tämä heikentää järjestelmän uskottavuutta ja rajoittaa työtaisteluoikeutta tarpeettomasti, Murto toteaa.
– Ennakkoilmoitusmenettelyllä saatetaan vastapuolelle ja sovittelijalle tiedoksi hyvissä ajoin aikomus ryhtyä työtaistelutoimeen. Vastapuoli voi silloin varautua siihen ja sovittelijalle muodostuu velvollisuus aloittaa työriidan sovittelu työriidan ratkaisemiseksi ja työtaistelun välttämiseksi. Tämäkin huomioiden lakon siirtämiselle pitää olla täsmällisemmät perustelut. Työriitalakia pitää täsmentää niin, että perustelut tulisi kirjallisesti ja täsmällisesti yksilöidä. Perusteluissa tulisi käydä ilmi, miten aiottu työtaistelu vaarantaisi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai vahingoittaisi yleistä etua huomattavasti, Murto painottaa.
– Lakon siirtämisen ei tulisi jäädä viimetinkaan etenkään tilanteissa, joissa varautumisaikaa on ollut runsaasti, Löfgren huomauttaa.
