Palkka-avoimuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa valmistellut työryhmä, joka työskenteli sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa, on saanut valmiiksi luonnoksen hallituksen esitykseksi. Direktiivin (EU 2D23/970) ja sen toimeenpanemiseksi tehtävien lakimuutosten tarkoituksena on lisätä palkka-avoimuutta ja palkkatietämystä. Tarkkarajainen ja täsmällinen direktiivi edellyttää, että Suomen lainsäädäntöön tehdään direktiivin mukaiset muutokset ja täsmennykset. Muutokset tehdään tasa-arvolakiin.
Akava on esittänyt luonnoksesta täydentävän mielipiteen yhdessä SAK:n kanssa.
– Pidämme Akavassa ensisijaisena, että valmisteltua HE-luonnosta ei heikennetä. Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan toimeenpano tehdään EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Täytäntöönpanon yhteydessä on olennaista huomioida heikentämiskielto, jonka mukaan kansallisen lainsäädännön suojan tasoa ei saa alentaa direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä, muistuttaa Akavan johtava asiantuntija Hannele Fremer.
Sama ja samanarvoinen työ direktiivin ydin
– Luonnos hallituksen esitykseksi tuo direktiivin vaatimat saman ja samanarvoisen työn määritelmän ja työn arvon arvioinnin kriteerit lain tasolle. Sama ja samanarvoinen työ ja sen kriteerit ovat direktiivin ydin ja ne on määritelty siinä hyvin tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Ne ovat direktiivin vähimmäistäytäntöönpanon edellytys. Pidämme Akavassa kuitenkin direktiivin vähimmäissääntelyn vastaisena, että esityksestä on jätetty pois direktiivin velvoite palkkarakenteista, joiden avulla voidaan arvioida, ovatko työntekijät työn arvon suhteen vertailukelpoisessa tilanteessa, sanoo Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
– Suomea velvoittava EU:n palkkasyrjinnän kielto edellyttää välttämättä palkkojen vertailua syrjinnän toteamiseksi. On huomattava, että 4 artiklan mukaiset vaatimukset jo nyt sisältyvät EU-oikeuteen vakiintuneen oikeuskäytännön kautta, jota kansallisten tuomioistuinten pitää noudattaa, Fremer toteaa.
– Direktiivi edellyttää, että mahdolliset palkkaerot samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden välillä voidaan perustella objektiivisilla, sukupuolineutraaleilla sekä puolueettomilla kriteereillä, kuten esimerkiksi suorituksen ja pätevyyden perusteella. Saman ja samanarvoisen työn täsmentämisellä voidaan lisätä myös palkkojen ja palkkausjärjestelmien läpinäkyvyyttä, Savinko jatkaa.
Perusteettomiin palkkaeroihin voidaan puuttua palkka-avoimuutta lisäämällä
– Korostamme, että lainsäädäntömuutoksin pitää varmistaa, että palkkausjärjestelmät mahdollistavat sukupuolineutraalin ja vertailukelpoisen työn arvon arvioinnin. Nykyisin palkkaerot voivat jäädä piiloon eikä nykyinen lainsäädäntö mahdollista puuttumista sukupuoleen perustuviin, syrjiviin palkkaeroihin riittävästi. Paremmalla palkka-avoimuudella ja -osaamisella voidaan vaikuttaa palkoista sopimiseen ja sukupuolten välisiin selittämättömiin palkkaeroihin, Savinko sanoo.
Selittämättömällä palkkaerolla tarkoitetaan eroa palkoissa miesten ja naisten välillä, kun verrataan samanlaisia tehtäviä ja samanlaisen osaamisen omaavia miehiä ja naisia.
– Palkkauksen läpinäkyvyys koskee jatkossa myös työhönottotilanteita. Pidämme hyvänä, että direktiivi täsmentää tasa-arvolain palkkaraportointia ja edellyttää palkka-arvioinnin tekemistä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Valitettavia ovat palkkaraportoinnin ja yhteisen palkka-arvioinnin korkeat soveltamisalarajat, Fremer huomauttaa.
Palkka-avoimuutta koskeva direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 7. päivänä kesäkuuta 2026. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025 lausuntokierroksen jälkeen.
Lisätietoja:
