Esityksen mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä tietoa työntekijän koronarokotuksesta tai sairastetusta koronataudista. Työnantajan on nimettävä henkilöt, jotka saavat käsitellä kyseisiä terveystietoja. Tietoihin liittyy salassapitovelvollisuus ja tiedot on poistettava, kun niiden käytölle tai säilyttämiselle ei ole enää perustetta.
– Tiedonsaantioikeus ei ole automaattinen, vaan edellyttää, että tieto on tarpeen työn vaarojen selvittämiseksi ja arvioinnin tekemiseksi tai tarvittavien toimien toteuttamiseksi, joilla ehkäistään tai vähennetään virukselle altistumisen riskiä, jos työhön liittyy ilmeinen vaara altistua koronavirukselle. Ennen tietojen keräämistä asia pitää käsitellä työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa. Esitys antaa paremman mahdollisuuden varmistaa työturvallisuuden toteutuminen työpaikoilla koronan suhteen. Määräaikaiseksi suunniteltu esitys on kannatettava, toteaa työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
Esityksen mukaan työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys kyseisistä koronaan liittyvistä terveystiedoista.
– Työnantaja voi hyväksyä työntekijän suullisen ilmoituksen tai työntekijä voi esittää esimerkiksi Omakanta-palvelusta saatavan koronatodistuksen rokotuksesta tai sairastetusta taudista tai muun maan myöntämän vastaavan todistuksen tai muun vastaavan selvityksen. Muu selvitys voi olla esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilön antama todistus annetusta rokotuksesta tai sairastetusta taudista, Murto sanoo.
Sääntelyn tarkoituksena on parantaa työturvallisuutta, ei estää työntekijän pääsyä työpaikalle tai työntekoa.
– Esityksen mukaan tiedonsaannilla mahdollistetaan tarvittavien toimenpiteiden tekeminen, jotta työturvallisuudesta voidaan huolehtia paremmin sekä suunnitella, valita ja mitoittaa suojelutoimenpiteitä esimerkiksi hyödyntämällä suojavarusteita, etätöitä tai muita töiden järjestelyjä. Näin parannetaan työturvallisuutta ja voidaan myös vähentää sairauspoissaoloja ja ehkäistä tartuntaketjujen syntymistä työpaikalla, Murto toteaa.
Esitys etenee seuraavaksi poliittiseen harkintaan. Sääntelyyn saattaa liittyä tulkintaongelmia työpaikoilla.
– Työpaikkojen työturvallisuuden arviointi ja tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat työpaikkojen kesken niiden toiminnan ja työtehtävien luonteen mukaan. Tämä voi aiheuttaa tulkintaongelmia työpaikoilla siitä, mitä toimenpiteitä sääntelyn nojalla on mahdollista tehdä. Työsuojelun yhteistoimintaa ja työsuojeluvaltuutettuja sekä työterveyshuoltoa pitää hyödyntää.
– Katsomme Akavassa, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee laatia täsmentävät soveltamisohjeet lain tulkinnasta työpaikoille. Pidämme tärkeänä, että ehdotettu sääntely on määräaikainen ja että sääntelyn tarvetta ja kestoa tarkastellaan terveysviranomaisten ja -asiantuntijoiden arvioiden perusteella sekä vallitsevan koronatilanteen ja -ennusteen mukaan, Murto korostaa.
Yhteyshenkilöt
työmarkkinajohtaja Katarina Murto
Puh. +358505689188
