Akava Worksin talousennuste arvioi Suomen talouden supistuvan 0,3 prosenttia vuonna 2024 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2025. Ennustejakson korkein kasvuluku, 1,9 prosenttia, osuu näillä näkymin vuoteen 2026.
– Talouskasvun moottorit käynnistyvät vähitellen keväästä 2025 alkaen. Maailmankaupan virkoaminen vuoden 2024 aikana tukee viennin nousua. Ennusteemme mukaan vienti kasvaa 5 prosenttia vuonna 2025 ja 3 prosenttia vuonna 2026. Yksityiset investoinnit alkavat toipua matalalta tasoltaan, ja yksityinen kulutus piristyy Euroopan keskuspankin laskiessa korkoja, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Vaikka maailmankauppa kasvaa ja kysyntä periaatteessa paranee, viennin näkymät ovat kaikkea muuta kuin huolettomat. Tärkeistä viennin kohdemaista Ruotsin ja Saksan talouskehitys on ollut hidasta. Teollisuuden elpyminen Euroopassa antaa odottaa itseään. Vuoden 2025 alussa kasvua varjostaa lisäksi mahdollinen tullien korotus, Sorjonen jatkaa.
Työllisyys alkaa kohentua ennen kesää 2025
Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet odotettua pahemmin ja pidempään. Työllisten määrä on vähentynyt ja työttömien kasvanut vuonna 2024. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä on jo enemmän kuin koronakriisin aikana.
– Aiemmissa heikommissa suhdannetilanteissa työttömyys on alkanut ensin vähentyä muilla kuin korkeakoulutetuilla ja vasta myöhemmin korkeakoulutetuilla. Kummastakaan ei tällä hetkellä ole viitteitä. Niinpä työttömyyden aleneminen ja työllisyyden kääntyminen nousuun näyttävät lykkääntyvän mahdollisesti vuoden 2025 loppukevääseen, Sorjonen arvio.
Työttömyysaste on kuluvana vuonna aiemmin arvioitua korkeampi, keskimäärin 8,3 prosenttia. Työttömyys laskee vuonna 2025 vain hieman, 8,2 prosenttiin, ennen kuin siinä tapahtuu selvempi muutos 7,3 prosenttiin vuonna 2026.
Kotitalouksien taloustilanne paranee hitaasti
Työllisyyden lasku on vuonna 2024 heikentänyt kotitalouksien luottamusta, ostovoimaa sekä kulutus- ja investointihaluja. Yksityinen kulutus vähenee viime vuodesta.
– Markkinakorot ovat laskeneet Euroopan keskuspankin laskiessa ohjauskorkoaan. Korkojen lasku antaa lisää liikkumavaraa asunto- ja kulutusvelkaisten taloudenpitoon. Yksityinen kulutus kasvaakin jälleen vuosina 2025 ja 2026, kun työllisyys paranee ja reaalitulot kasvavat, Sorjonen ennustaa.
Uusien asuntojen myynnissä ei vielä marraskuun tietojen perusteella näy piristymisen merkkejä. Myyntimäärät ovat vähentyneet jyrkästi, koko maassa vuositasolla jopa 80–85 prosenttia aiemmista vuosista.
– Suuri myymättömien uudiskohteiden määrä jarruttaa lyhyellä aikavälillä uusien hankkeiden aloittamista. Asuntojen tarve ei kuitenkaan ole vähenemässä, joten asuinrakentamisen elpyminen on ajan kysymys ja toteutuessaan merkittävä taloutta piristävä tekijä, Sorjonen sanoo.