Työministeri Timo Harakan johdolla toimiva ministerityöryhmä päätti heinäkuussa seitsemästä työryhmästä, jotka valmistelevat toimenpide-ehdotuksia hallitusohjelmassa olevien työllisyyslinjausten toteuttamiseksi.
Työryhmien asialistalla ovat työvoimapolitiikan palvelurakenne, palkkatuki ja etuudet, työkyvyn edistäminen, osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto, jatkuva oppiminen, työperäinen maahanmuutto ja kotouttaminen, työlainsäädäntö sekä paikallinen sopiminen.
– Työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa tehtävä yhteinen valmistelu on tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta. Kaikkien osapuolten on etsittävä työllisyyskeinoja vastuullisesti ja ennakkoluulottomasti. Hallituksella on kuitenkin päävastuu toimista ja niiden vaikuttavuudesta, sanoo johtaja Pekka Piispanen Akavasta.
Työryhmien tulee huomioida työssään myös pitkän aikavälin muutostarpeet: työikäisiä on jatkossa yhä vähemmän, mutta iäkkäiden ja heidän hoivatarpeensa määrät kasvavat. Syntyvyys on alentunut huolestuttavan matalalle tasolle eikä työperäinen maahanmuutto ole toistaiseksi korvannut näitä aukkoja.
– Demografia, työelämän murros ja moninaistuvat työnteon muodot vaikuttavat työllisyyteen. On huolehdittava siitä, että työnteon muodosta riippumatta kannustava ja kohtuullinen toimeentulo sekä työn tekemisen ehdot ovat mahdollisia kaikille. Työn tuottavuuden kasvattaminen vaatii osaamiseen ja koulutukseen panostamista, toteaa Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.
Kun työllisyysastetta nostetaan, on tärkeää huomioida määrällisesti isot ryhmät, joissa työllisyysaste on matala. Näitä ryhmiä ovat erityisesti pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat sekä esimerkiksi alle 40-vuotiaat naiset, ulkomaalaistaustaiset sekä yli 55-vuotiaat.
Lisätietoja:
