Kun sopimusvapaudet kasvavat merkittävästi kautta linjan, myös lopputulosten pitää kestää merivettä. Sopimusten pitää pysyä työehtosopimusten eli tessien rajoissa. Niissä ei saa tapahtua työntekijöiden hyväksikäyttöä tai heikomman aseman hyödyntämistä.
Jos rikotaan työehtosopimusten määrittämiä rajoja, pitää tulla sanktio. Tämä merkitsee, että täytyy olla jonkinlainen kiinnijäämisen ja siihen liittyvän taloudellisen vastuun riski. Jos näin ei ole, työmarkkinoilla voidaan ajautua villin lännen toimintamalliin. Ehdotamme seuraavia tasapainottavia muutoksia:
1. Järjestäytymättömille yrityksille pitää säätää velvollisuus ”liputtaa” sopimusaikeensa eli ilmoittaa siitä sekä toimittaa tehdyt paikalliset sopimukset viranomaisten ja sovellettavan työehtosopimuksen solmineiden työehtosopimusosapuolten tiedoksi. Tämä lisää valvontamahdollisuutta ja -todennäköisyyttä sekä tehostaa sopimusosapuolten pyrkimystä pysyä työehtosopimusten rajoissa.
2. Työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet valvoa sopimista pitää turvata. Tätä varten tarvittaneen lisäresursseja.
3. Tarvitaan hyvitysmaksu työehtosopimusrikkomuksista myös järjestäytymättömille yrityksille. Näin on järjestäytyneilläkin yrityksillä, joten kysymys on tässä tasapuolisuudesta.
4. Lakiin on kirjattava luottamusmiehen ensisijaisuus henkilöstön edustajana aina silloin, kun luottamusmies on valittu työpaikalla. Oikeus luottamusmiehen valintaan pitää turvata laissa kaikilla työpaikoilla kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Luottamusmiehen on voitava edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä silloin, kun koko henkilöstö voi osallistua tämän valintaan.
Pääasia ja -ongelma on ollut se, että kaikille työpaikoilla ei nyt ole henkilöstöedustajaa, jolla olisi sopimusoikeudet. Jatkossa on aina jollakin sopimusoikeudet, viime kädessä luottamusvaltuutetulla. Katsomme, että ei pidä heikentää niiden henkilöstöedustajien mahdollisuuksia, jotka on valittu tai valitaan.
5. Paikallisten sopimusten irtisanominen pitää muuttaa nopeammaksi, irtisanomisajaksi esim. 1 kuukausi. Hallituksen esityksessä irtisanomisajaksi esitetään 3 kuukautta. Irtisanomisajan pituudella on tärkeä merkitys, sillä etenkin aluksi saattaa syntyä epäasiallisissa olosuhteissa tehtyjä sopimuksia.
6. Riidanratkaisussa hyödynnetään työtuomioistuimen asiantuntemusta työehtosopimusten soveltamiskiistoissa. Eli myös järjestäytymättömien sopimusten tulkinta viedään työtuomioistuimeen, mistä on kirjaus myös hallitusohjelmassa.
7. Henkilöstölle pitää turvata oikeus käyttää asiantuntija-apua paikallisessa sopimisessa.
8. Oikeudenkäyntikuluissa työntekijäpuoli velvoitetaan kantamaan vain omat oikeudenkäyntikulut. Työntekijä on työsopimussuhteen heikompi osapuoli, ja hänen turvanaan on pienemmät resurssit etenkin, jos hän ei kuulu liittoon. Työnantajan käyttämän asianajotoimistojen kulut voivat nousta suuriksi.
9. Sovitaan samassa yhteydessä, että henkilöstön hallintoedustusta vahvistetaan. Ruotsissa henkilöstöllä on edustus kaikissa yli 25 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
10. Valtio pitää rajata pois lakimuutosten soveltamisen piiristä, sillä esitys on hallitusohjelmakin huomioon ottaen tarkoitettu yksityisen sektorin käyttöön.
Lisätietoja:
