Sisäministeriön tuoreessa luonnoksessa esitetään mahdollisuutta pysyvään oleskelulupaan suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistojen kanditutkinnon suorittaneille. Samaa mahdollisuutta ei ole ulotettu ammattikorkeakoulusta valmistuville. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan ja heikentää AMK-tutkinnon vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta edellytettäisiin käytännössä aina neljän vuoden mittaista oleskelua Suomessa määräaikaisella luvalla sekä riittävää palkkatasoa pysyvän oleskeluluvan saamiseksi.
– Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa jää töihin tai jatkamaan opintojaan Suomessa. Opiskelijat valmistuvat juuri sellaisille aloille, joista Suomen työmarkkinoilla on suurin pula. Ei ole Suomen edun mukaista vaikeuttaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jäädä ja työllistyä Suomeen, järjestöt toteavat.
Järjestöt edellyttävät ehdotuksen muuttamista. Pysyvä oleskelulupa pitää voida saada myös AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun henkilöllä on riittävä suomen tai ruotsin taito. Näin korkeakoulusta valmistuneilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Esitys on ristiriidassa korkeakouluille asetettujen tavoitteiden kanssa
Ammattikorkeakouluja on päättäjien ja ministeriöiden taholta ohjattu lisäämään merkittävästi koulutusperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan Suomea riivaavaa osaajapulaa. Tavoitteeksi on asetettu myös, että 75 prosenttia valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen.
Ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja lisänneet opiskelijoiden työllistymistä tukevia toimia. Lakiesitys onkin ristiriidassa asetettujen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa.
– Hallituksen lakiesitys heikentää ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Se myös vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia saavuttaa niille asetetut tavoitteet koulutusperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hallituksen esityksessä ei myöskään perustella lainkaan sitä, miksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet on jätetty lakiesityksen ulkopuolelle, järjestöt ihmettelevät.
Akava
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene
Ammattiliitto Pro
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Insinööriliitto
Keskuskauppakamari
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Sivistysala
STTK
Suomen Yrittäjät
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK
Teknologiateollisuus
Tradenomit
Yhteystiedot
Akava
johtava asiantuntija Miika Sahamies, +358 50 530 5366
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene
erityisasiantuntija Samuli Maxenius, +355 40 650 1006
Ammattiliitto Pro
yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Julia Kurki, +358 50 3104107
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
asiantuntija Mikko Räsänen, +358 40 722 4100
Insinööriliitto
erityisasiantuntija Anniina Sippola, +358 44 493 5901
Keskuskauppakamari
johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen, +358 50 404 1810
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen, +358 50 341 3964
Sivistysala
johtaja Heikki Kuutti Uusitalo, +358 50 302 8246
STTK
asiantuntija Riina Nousiainen, +358 50 310 6056
Suomen Yrittäjät
digi-, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikan asiantuntija Maria Nyroos, +358 40 753 9099
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK
eurooppapolitiikan ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Roosa Veijola, +358 50 389 1012
Teknologiateollisuus
johtava asiantuntija Eero Hiidenvuori, +358 40 489 3083
Tradenomit
erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi, +358 40 357 2628
