Toteutuessaan tämä merkitsisi Suomen tieteen korvaamatonta alasajoa. Tuloksekasta, vaikuttavaa tutkimusta ei voi suunnitella eikä toteuttaa vuoden aikajänteellä, suunniteltujen rahoitusleikkausten vaikutus on hyvin lamauttava.
Pelkät lupaukset ratkaisujen etsimiseksi eivät riitä. Tarvitaan nykyisen hallituksen päätökset rahoituksen saamiseksi TKI-tiekartan mukaiselle kasvu-uralle. Tutkimus ei ole ylellisyystuote, johon on varaa vain hyvinä vuosina vaan investointi, jolla saavutetaan hyviä vuosia.
Suomi on vaarassa pudota tieteen kiihtyvässä globaalissa kilpailussa
Suunniteltu Suomen Akatemian myöntövaltuuksien tason leikkaus edellisen hallituskauden tasosta olisi noin 30 prosenttia. Se kohdistuisi Suomen tieteen kirkkaimpaan kärkeen ja erityisesti nuoriin tutkijoihin. Leikkaukset tekisivät tyhjäksi kunnianhimoiset TKI-tavoitteet ja parlamentaarisen TKI-työryhmän vasta käynnistyvän työn.
Suomi on vaarassa pudota tieteen kiihtyvässä globaalissa kilpailussa. Leikkauksilla olisi toteutuessaan tuhoisa vaikutus koko TKI-toiminnalle ja koulutusjärjestelmällemme.
Tutkimusrahoituksen näkymät vaikuttavat suoraan Suomen kykyyn houkutella ja rekrytoida suomalaisia ja kansainvälisiä lahjakkaita tutkijoita ja opiskelijoita, joiden toimintakenttä on globaali. Vastaavasti korkeatasoinen tutkimus ylläpitää tutkimuslaitoksissa moninaisten asiantuntija- ja viranomaistehtävien edellyttämää osaamista, mikä ei saa vaarantua.
Suomen houkuttelevuus globaalien korkean osaamisen yritysten investointikohteena riippuu ennen kaikkea siitä, onko meillä riittävän korkeatasoista ja monipuolista tutkimusosaamista. Vain pitkäjänteinen vahva tutkimusperusta varmistaa kykymme integroitua parhaisiin verkostoihin ja ekosysteemeihin kansainvälisesti.
EU:n elpymisrahoituksella ei voida korvata leikkauksia
Suomen Akatemian myöntövaltuuden kautta kanavoidaan vuosina 2021 ja 2022 määräaikaista, ennalta kohdennettua EU:n elpymis- ja palautumisrahoitusta (RRF). Elpymistoimet ovat hyödyllisiä kasvun kiihdyttäjiä, mutta nyt on havahduttava siihen, että tieteen taso maailmalla nousee jatkuvasti. RRF-rahoituksella ei voida korvata leikkauksia varsinaisesta tutkimusrahoituksesta.
Tutkimuksesta leikkaaminen on väistämättä myös koulutusleikkaus. Yliopistoissa opetus perustuu aina tutkimukseen, samat henkilöt sekä opettavat että tutkivat. European University Associationin tekemästä vertailusta käy ilmi, että julkinen yliopistorahoituksemme ei ole seurannut opiskelijamäärien kasvua. Koko Suomen korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on rakennettu korkeatasoisen tutkimuksen ja tutkitun tiedon perustalle.
Vetoamme Suomen hallitukseen, että se peruu tieteeseen kaavaillut leikkaukset budjettiriihessä ja tekee uskottavia toimia Suomen tieteen ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Akava, johtava asiantuntija Emmi Venäläinen, puh. 0442811234
Lääketeollisuus, toimitusjohtaja Sanna Lauslahti, puh. 050 512 2380
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, koulutusjohtaja Heljä Misukka, puh. 050 528 6682
Professoriliitto, puheenjohtaja Jukka Heikkilä, puh. 045 657 5757
Sivistystyönantajat, johtaja Laura Rissanen, puh. 041 540 4505
Suomalainen Tiedeakatemia, pääsihteeri Pekka Aula, puh. 040 70 30 952
Suomen Hammaslääkäriliitto, varatoiminnanjohtaja Nora Savanheimo, puh. 0400 378484
Suomen Lääkäriliitto, koulutuspäällikkö Sami Heistaro, puh. 040 905 2800
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, toiminnanjohtaja Tanja Risikko, puh. 040 1952037
Tekniikan Akateemiset, yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela, puh. 040 7547459
Tieteellisten seurain valtuuskunta, toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen, puh.050 337 8712
Tieteentekijät, puheenjohtaja Maija S. Peltola, puh. 0400 645 497
Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet, toiminnanjohtaja Sanna Marttinen, puh. 040 352 9741