Maria Löfgren: Turvallinen työilmapiiri on edellytys luovuudelle
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren
Akavan Maria Löfgrenin mukaan kasvun ja työnteon kannustimien edellytyksenä on työpaikan turvallinen ilmapiiri. Se on edellytys ihmisten luovuudelle, rohkeudelle ja uskallukselle esittää uusia ideoita.
– Heikennykset asiantuntijatyötä tekevien asemaan vaarantavat turvallisen ilmapiirin. Luovuuden kannalta minua huolestuttaa esimerkiksi maan hallituksen esityksen pohjalta valmistelussa oleva irtisanomisperusteiden madaltaminen. Jos se toteutuu, työntekijät saattavat alkaa varmistella ja välttää rohkeaa riskinottoa, jotta eivät tule sohaisseeksi väärään kohtaan.
Löfgrenin mukaan suomalaisilla työpaikoilla pitäisi nyt varmistaa, että työntekijöille jää aikaa osaamisensa kehittämiseen.
– Henkisestä, inhimillisestä pääomasta ja osaamisesta työpaikoilla pitäisi huolehtia paremmin. Työelämän muutosvauhti ihan kaikissa tehtävissä on valtavan kova ja monella on tehtävänään työtä ylen määrin. Samaan aikaan henkilöstökoulutuksen määrä Suomessa on vähentynyt.
Löfgren kiinnittää huomiota myös palkitsemiskäytäntöihin ja ansiotuloverotukseen.
– Molempien pitäisi kannustaa siihen, että tavoitellaan uralla etenemistä ja uusia haasteita. Yhtenä isona haasteena on, jos lisävastuista ei seuraa riittävää rahallista kompensaatiota, hän sanoo.
Antti Koivula: Tuottavuus lähtee innovatiivisuudesta
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula korostaa innovaatioiden merkitystä paremman tuottavuuden aikaansaajina.
– Työhyvinvointi on paremmalla tasolla kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Tuottavuuskehitys on sen sijaan ollut olematonta. Tuottavuus lähtee innovatiivisuudesta, ja se vuorostaan vaatii työkykyä, työhyvinvointia, osaamista ja yhdessä tekemistä. Lisäksi tarvitaan hyvää johtamista, markkinan ymmärrystä ja rohkeutta pyrkiä eteenpäin.
Hybridityön käsite on Koivulan mukaan muuttanut radikaalisti ihmisten käsitystä siitä, mitä on työelämä ja kuka saa päättää mistäkin asiasta.
– Yksilötasolla koetaan, että hybridityö on lisännyt tuottavuutta, mutta se on yksilön näkemys mikrotuottavuuteen. Entä kasvua luovat innovaatiot makrotasolla, onko niitä syntynyt tarpeeksi?
Koivulan arvion mukaan työelämässä on jääty jumiin koronapandemian jälkeiseen apatiaan. Hän peräänkuuluttaa innovaatio-orientoituneisuutta.
– Innovaatioita eivät ole pelkästään patentit ja uudet tuotteet. Työtavoissa tehtävät muutokset ovat nekin innovaatio, koskivat ne sitten esimerkiksi parempia rekrytointikäytäntöjä tai perehdytyskäytäntöjä, tekoälyn hyödyntämistä laskujen käsittelyssä tai Teamsin käyttämistä fiksummin.
Koivulan mukaan tilaajien tarve innovaatioille on suurempi kuin vuosikymmeniin.
– Nyt jaetaan pelimerkkejä uusiksi. Esimerkiksi tekoälyyn liittyy isoja toimintamahdollisuuksien muutoksia.
Maria Mäkynen: Osaavien työntekijöiden puute on pullonkaula tuottavuuden kasvulle
Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen
Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen linjaa innovaatioiden ja TKI-toiminnan olevan keskeisiä keinoja tuottaa kestävää talouskasvua ja laadukasta työtä Suomeen.
– Ilman osaajia emme saa kanavoitua innovaatioiden ja keksintöjen hedelmiä Suomeen. Tämä on ministeriönkin mukaan pullonkaula Suomessa.
Mäkysen mukaan OECD:n, Euroopan komission ja esimerkiksi Etlan mukaan osaavien työntekijöiden puute Suomessa on pullonkaulana tuottavuuden kasvulle.
– Yritysten saaman TKI-rahoituksen kriteerinä pitäisi olla osaamiskartoitus ja osaamisvisio. Niiden ei tarvitse olla raskaita velvoitteita, mutta ne ohjaisivat yrityksiä pohtimaan henkilöstön osaamisen ylläpitämistä, jotta markkinoille ei synny tilannetta, jossa yhtäkkiä kaikki etsivät juuri saman aihepiirin osaajia.
Mäkynen tunnistaa Suomessa tyypillisen keskustelun, jossa patistetaan palkansaajia tekemään enemmän työtä tuottavuuden kasvattamiseksi.
– Tuottavuustutkimus ei tue tätä näkökulmaa. Sen sijaan melkein aina asiantuntijaportaalla ilmenee, että tuottavuutta syntyy siellä, missä on psykososiaalisesti turvallista. Kun asiantuntijalla on autonomiaa, häneen luotetaan ja työajan hallinta on kunnossa, se korreloi vahvasti työssä jaksamisen ja tuottavuuden kanssa.
Mäkynen kehottaakin työnantajapuolta pitämään huolta työntekijöiden työssä jaksamisesta ja psykososiaalisesta turvallisuudesta, mikäli tavoitteena on parempi tuottavuus.
Kasvun mahdollisuuksia Mäkynen näkee vihreän siirtymän saralla.
– Rahoitusmekanismit ohjaavat siihen, että globaalit investaattorit operoivat kestävän kehityksen kriteereillä. Vihreät investoinnit ovat suurin yksittäinen kasvun lähde lähivuosina.
Mauri Kotamäki: Kohti Tanskan mallia?
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki
Kannustimia ja kasvua tavoiteltaessa pääekonomisti Mauri Kotamäki Finnverasta hakee vertailukohtaa ja esikuvaa Tanskasta. Hänen mukaansa Tanskan työmarkkinamalli on osoittanut vuosien varrella toimivuutensa, mikä on näkynyt matalassa työttömyysasteessa.
Tanskan työmarkkinamalli perustuu kolmeen tukijalkaan: korkeaan sosiaaliturvaan, joustaviin työmarkkinoihin ja voimakkaasti aktivoivaan ja velvoittavaan työvoimapolitiikkaan.
Kotamäki luonnehtii korkean sosiaaliturvan ylläpitävän ja takaavan hyvän tulotason työelämän ulkopuolelle tippuneille.
Joustavat työmarkkinat viittaavat Tanskan tapauksessa sallivampaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi irtisanomissuoja on huomattavasti lievempi ja toisaalta kynnys palkata matala.
Tanskan voimakkaasti aktivoiva työvoimapolitiikka tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kun ihminen jää työttömäksi, työvoimaviranomaiset ottavat hyvin nopeasti yhteyttä ja ohjaavat työvoimapalveluiden kuten kurssien pariin. Työtöntä koskevat vaatimukset ovat Kotamäen mukaan hyvin velvoittavia.
Tanskan mallin lisäksi toisena tärkeänä elementtinä Kotamäki nostaa esille maahanmuuton.
– Suomen väestörakenteella maahanmuutto on aivan välttämätön asia. Suomella on tietynlaisia ongelmia vetovoimansa kanssa, varsinkin jos mietitään korkeakoulutettuja osaajia. Ei riitä, että sanotaan yhteiskunnan olevan rauhallinen ja työelämän perheystävällinen. Miten pystymme kilpailemaan johtoryhmätason huippuosaajista tai professoreista, jotka kehittävät aallonharjalla uutta teknologiaa?
Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Liisa Takala (Maria Löfgrenin kuva), Annukka Pakarinen (Antti Koivulan kuva), Ammattiliitto Pro (Maria Mäkysen kuva), Finnvera (Mauri Kotämäen kuva)
Kukoistava työelämä? Oikeat kannusteet osaajien menestyksen tukena -tilaisuudessa keskiviikkona 25.6. kello 12–12.45 SuomiAreenan Torilavalla puhutaan kasvusta, työstä ja kannusteista. Keskustelun juontaa toimittaja, kirjailija Tuomas Milonoff.
