Koronakriisistä selviytymisen, kriisistä toipumisen ja Suomen jälleenrakentamisen kannalta keskeistä on työpaikkojen sekä eri alojen yritysten ja organisaatioiden onnistuminen oman toimintansa järjestämisessä ja toimintatapojensa kehittämisessä kriisin eri vaiheissa. Tulevina vuosina tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä työpaikkojen oman kehittämistyön tueksi. Myös 1990-luvun alun lamasta noustessa Suomessa panostettiin voimakkaasti työelämän ohjelmalliseen kehittämiseen.
Äskettäin käynnistetyssä TYÖ2030-ohjelmassa on hyödynnetty aiempien työelämän kehittämis- ja tuottavuusohjelmien kokemuksia. Ohjelman toteutuksessa ovat mukana muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, työmarkkinakeskusjärjestöt, Työterveyslaitos, Business Finland ja Sitra.
Koronakriisi on tehnyt entistä tärkeämmiksi ja ajankohtaisemmiksi kehittämisohjelmalle asetetut neljä tavoitetta:
- vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työpaikoilla
- vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria
- nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi
- nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.
Ohjelman hyödyt näkyvät yritysten menestyksessä ja kyvyssä työllistää
TYÖ2030 kohderyhmänä ovat eri alojen työpaikat ja niiden muodostamat verkostot. Se, miten hyvin ne onnistuvat omassa kehittämistyössään, ratkaisee yritysten menestyksen ja kyvyn työllistää. Kehittämistyön onnistuminen vaikuttaa myönteisesti julkisten organisaatioiden tuloksellisuuteen ja kykyyn uudistua sekä henkilöstön osaamisen kehittymiseen ja sen hyödyntämiseen.
Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat juuri ennen koronaepidemian puhkeamista kehittämisohjelman avulla syntyvän jo muutaman ensimmäisen vuoden aikana kokonaan uusia työtehtäviä 3 000 henkilölle ja työvoiman tarjonnan kasvavan vielä huomattavasti tätä enemmän. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, jotka kykenevät parantamaan kilpailukykyään, uudistamaan toimintatapojaan ja hyödyntämään siinä uutta teknologiaa. Työvoiman tarjontaa ja työurien pituutta puolestaan kasvattavat kaikki organisaatiot, joissa henkilöstö, esimiehet ja johto kehittävät yhdessä toimintaa ja parempaa työelämää.
Kustannustehokas tapa toimia
TYÖ2030 on kustannustehokas tapa toimia. Pääosa kaikesta työelämän kehittämisestä tehdään työpaikoilla niiden omin voimin. Toimialakohtaisten, alueellisten, johtajien ja henkilöstön edustajien verkostojen kautta pystytään tavoittamaan valtaosa Suomen työpaikoista ja ottamaan huomioon niiden erilaiset tarpeet, vauhdittamaan ja tukemaan kehittämistyötä erilaisin keinoin sekä oppimaan toisilta ja jakamaan kokemuksia.
Kehittämisohjelmaan pyritään saamaan mukaan myös nuoret rakentamaan parempaa työelämää ja jakamaan ajatuksiaan, ideoitaan ja kokemuksiaan heille tyypillisissä digitaalisissa kanavissa. Ohjelman ensimmäinen toimenpide keväällä 2020 oli korona-ajan kekseliäiden työkäytäntöjen ja selviytymistarinoiden kerääminen ja jakaminen.
Lisätiedot
Kehittämispäällikkö Juha Antila, SAK, puh. 050 575 1790
Työelämäasiantuntija Erkki Auvinen, STTK, puh. 040 545 0631
Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat, puh. 040 820 6800
Neuvotteleva virkamies Jouko Hämäläinen, Valtion työmarkkinalaitos, puh. 02955 30486
Neuvottelupäällikkö Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos, puh. 050 5941 710
Toimialapäällikkö Anu Sajavaara, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. 040 705 0939
Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, Akava, puh. 040 504 4356
