Alustava sopu on historiallinen askel EU:lle, sillä ratkaisua on odotettu vuosia samalla, kun oikeusvaltion tila on rappeutunut useissa EU:n itäisissä jäsenmaissa, kuten Puolassa ja Unkarissa. Jos uusi laki hyväksytään, se turvaa yhteyden EU-varojen käytön ja oikeusvaltion kunnioituksen välillä jäsenmaissa. Tällaista mekanismia ei ole ennen ollut olemassa, ja se antaa käyttöömme aivan uudenlaisen keinon oikeusvaltiorikkureita vastaan. Esimerkiksi oikeuslaitoksen riippumattomuus EU:n jäsenvaltioissa joutuu nyt todelliseen syyniin, koska jäsenvaltion rahoitus EU-budjetista ehdollistetaan sille.
Neuvottelujen nopea edistyminen ei tullut helposti, vaan vaati jatkuvaa yhteydenpitoa valtiojohtajia myöten. Ilman parlamenttia ja sen määrätietoista työskentelyä sekä tavoitteellista neuvottelutaktiikkaa emme olisi vielä valmiita. Myös koronatilanteen pahentuminen Euroopassa asetti neuvotteluille todella kovat paineet.
Lopputulosta tarkastellessa on keskeistä huomioida, että Saksankin neuvottelijat olivat tyytyväisiä saavutettuun kompromissiin. Tämä osoittaa, että hekin haluavat laittaa pisteen oikeusvaltiorikkomuksille Euroopassa. Saksan tuki on ratkaisevan tärkeää näin merkittävästi vaikuttavan lain läpiviennissä, sillä vaikutukset moniin jäsenmaihin voivat olla huomattavat.
Tästä syystä lakia ovat vastustaneet etenkin Unkari ja Puola, jotka pelkäävät EU:n rahahanojen sulkeutuvan maiden hallitusten jatkaessa autoritaarista politiikkaansa. Sekä Puolassa että Unkarissa tuomareita on hyllytetty ja hallitus on pyrkinyt keskittämään median kontrollia itselleen. Kehitys on pidemmällä Unkarissa, mutta vaikutukset näkyvät jo laajalti muuallakin. Uusi laki toivottavasti myös patoaa muiden maiden intoa lähteä samalla tielle. Uuden lain kannattajina on sen sijaan ollut huomattavasti laajempi joukko maita juuri Saksan ja Ranskan kaltaisista suurista jäsenmaista pohjoismaihin. Euroopan parlamentti on ajanut tiukkaa esitystä, mistä olen lain pääneuvottelijana pitänyt kiinni.
Oikeusvaltioperiaatteen lisäksi on tärkeää, että puolustamme tutkimuksen, tieteen, koulutuksen ja opetuksen vapautta. Hyväksytyssä sovussa lopulliset EU-tukien edunsaajat, kuten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, eivät tule kärsimään. Komissio tulee valvomaan tilannetta siten, että rahoitus jatkuu joko jäsenmaan tai viime kädessä EU:n toimesta.
Hyväksytyssä sovussa oikeusvaltion käsitteeseen lasketaan kuuluvaksi EU:n perussopimuksen artiklan 2 sisältämät unionin perusarvot, kuten kansanvalta, tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sopuun sisältyy luettelo mekanismin kohteena olevista oikeusvaltiorikkomuksista, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuudesta. Lisäksi laissa huomioidaan ennaltaehkäisevä näkökulma: mekanismia voitaisiin käyttää jo silloin, kun jäsenmaassa havaittaisiin vakava riski rikkomukseen. Nämä yhdessä takaavat, että voidaan luoda käyttökelpoinen mekanismi, mikä on tässä tilanteessa tärkeintä. Vesitetty laki, joka ei toimisi käytännössä, olisi yhtä huono vaihtoehto kuin ei lakia lainkaan.
Vielä emme kuitenkaan ole selvillä vesillä. Unkari ja Puola ovat uhanneet kaataa samassa yhteydessä käsiteltävät EU:n rahoituspaketit, siis koronaelvytyksen ja monivuotisen rahoituskehyksen, mikäli oikeusvaltiolaki viedään pysyvästi läpi jäsenmaiden neuvostossa ja parlamentissa. Molemmat maat kuitenkin ovat itse EU:n rahoituspakettien suuria hyötyjiä, jolloin ne sahaisivat tihutöillään vain omaa oksaansa. Koko rahoitussovun kaataminen olisi ennennäkemätön toimenpide, jolla maat saisivat koko Euroopan vihat niskoihinsa. Pian saamme nähdä, onko kyse vain bluffista.
Petri Sarvamaa, Euroopan parlamentin jäsen
Kuva: Valokuvaaja Thierry Roge © Euroopan unioni, lähde EP