Tällä hetkellä Mikkola on äitiysvapaalla, sillä hänelle syntyi tytär neljä viikkoa sitten.
Mikkola on opiskellut Tampereen ammattikorkeakoulussa mediatuottajaksi ja tehnyt aikaisemmin töitä televisiosarjojen parissa. Kulttuurituotannon maisteriksi hän opiskeli Metropoliassa. Nyt hän opiskelee johtamisopintoja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Rakkaus festivaaleja ja musiikkia kohtaan ohjasi nykyiseen työhön eli tapahtumatuotantoon, jota hän on tehnyt kolmentoista vuoden ajan. Ensimmäisen viiden vuoden ajan Mikkola kiersi tuottamassa rockfestivaaleja ympäri Suomea. Kiertue-elämän jälkeen hän päätti hakea töihin Flow Festivalille, koska arvosti tapahtuman kulttuurityötä, erityisesti artistivalintojen suhteen.
Mikkola on työskennellyt Flow Festivalin tuotantopäällikkönä yhdeksän vuotta. Hän vastaa festivaalin alue- ja palvelutuotannosta, viranomaisyhteistyöstä ja turvallisuudesta sekä ympäristötyön kehittämisestä ja käytännön toteutuksesta osana tuotantoa.
Flow Festivalia on järjestetty vuodesta 2007 lähtien Helsingin Suvilahden vanhalla teollisuusalueella. Viime vuonna festivaaleilla vieraili yli 80 000 kävijää. Tämän vuoden Flow Festival peruttiin koronaviruspandemian takia.
Mikkola on osallistunut etänä Akavan Erityisalojen järjestämään kriisijohtamiskoulutukseen, jossa hän pääsi verkostoitumaan muiden ammattijärjestöjen edustajien kanssa.
Hän on huolissaan siitä, mitä yleisötapahtumille tulevaisuudessa tapahtuu koronapandemian takia. Ostavatko ihmiset enää vanhaan tapaan lippuja ja lähtevätkö artistit kansainvälisille kiertueille? Tällä hetkellä tapahtumien ammattilaiset miettivät keinoja järjestää suurtapahtumia turvallisesti, sillä ala halutaan pitää käynnissä.
– Pitää katsoa tulevaisuuteen ja uskoa, että pystymme jatkamaan festivaalien parissa.
Tapahtumat luovat yhteenkuuluvuutta ja yhteisiä kokemuksia
Mikkola kertoo, että kulttuuritapahtumissa ihmiset hakevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisesti jaettuja kokemuksia. Hän kokee, että festivaalituottajilla on suuri vastuu siinä, millaisia arvoja tapahtumat kannattelevat.
– Tapahtumien ympäristötyössä on kaksi erilaista merkitystä: tapahtumasta aiheutuvien päästöjen vähentäminen ja vaikuttamistyö.
Suurten massatapahtumien järjestäminen tuottaa aina päästöjä. Vuonna 2009 Flow laski ensimmäistä kertaa festivaalien hiilijalanjäljen. Suurimmat päästöt tulevat yleisön ja artistien matkustamisesta, festivaalin logistiikasta ja sähkön tuottamisesta. Flow kompensoi vuosittain hiilijalanjälkensä, esimerkiksi tukemalla kansainvälisesti standardisoituja metsityshankkeita. Tapahtumassa käytetään vihreää sähköä, josta suurin osa tuotetaan uusiutuvalla dieselillä toimivilla generaattoreilla. Lisäksi tapahtumassa käytetään tuulivoimalla tuotettua sähköä.
– Ilmastotyö on juurtunut kaikkeen tekemiseen. Olemme olleet kahdentoista vuoden ajan hiilineutraaleja. Painimme kansainvälisessä sarjassa festivaalien ympäristötyössä.
Flow Festival haluaa myös ohjata kuluttajien valintoja kohti ekologisempaa suuntaa.
– Kannustamme siihen, että festivaaliyleisö matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, kävellen tai polkupyörällä.
Toinen esimerkki on festivaalin ruokatarjonta, jonka kehittämiseen saadaan ideoita muun muassa matkoilta ja helsinkiläisistä huippuravintoloista. Ruokavalinnoissa suositaan lähellä tuotettuja kausittaisia raaka-aineita ja kasvispainotteista tarjontaa.
– Viime vuonna Flow’n myydyistä ruoka-annoksista puolet oli kasvis- tai vegaaniruokaa.
Yksi taiteen tehtävistä on kuvitella mahdollisia tulevaisuuden kuvia. Mikkolan mukaan myös Flow’ssa pyritään tarjoamaan monipuolisesti erilaisia taide-elämyksiä – dystopioista utopioihin.
Hän on käynyt myös puhumassa vaikuttamistyöstä ja Flow Festivalin ympäristö- ja ilmasto-ohjelmasta Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry:n tilaisuuksissa.
– Jokaisen ihmisen pitäisi omassa työssään etsiä keinoja, joilla torjutaan ilmastonmuutosta. Ympäristötyössä olen aina halunnut jakaa osaamista eteenpäin.
Teksti ja kuvat Johannes Roviomaa