Terveystieteiden maisteri ja toimintaterapeutti Satu Niskanen tekee väitöstutkimustaan Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä.
– Stipendin käyttö alkoi heti, kun tieto sen myöntämisestä tuli. Se mahdollisti aineistonkeruun aloittamisen, tyytyväinen Niskanen kertoo.
Arkikuntoutus on kuntoutusta, jota ikääntynyt saa omassa arjessaan rajatun jakson siihen, mitä hän haluaa pystyä jälleen tekemään. Ikääntyneellä on jokin toimintakyvyn rajoite, mutta hän ei tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa.
Arkikuntoutus voi olla postin hakemista, voileivän tekemistä tai vaikka huulipunan laittamista.
– Juuri ne ikääntyneet, jotka eivät ole vielä yleensä kotipalvelujen käyttäjiä, ovat väliinputoajia. Nyt onneksi useissa kunnissa on kehitetty asiakasohjausjärjestelmää, joka pyrkii ottamaan koppia tästä asiakasryhmästä. Asiakasohjaajat ovat avainasemassa, Niskanen kertoo.
Hän arvioi, että noin 300 000 ikääntynyttä saattaisi hyötyä arkikuntoutuksesta. Se on iso luku, kun Suomessa on noin 800 000 yli 70-vuotiasta. Heistä noin 150 000 sai kotihoitoa vuonna 2017.
Neljänsadan henkilön kuntoutus tarkastelussa
Niskasella on tutkimuskohteena kahden vertailukunnan ja yhdeksän interventiokunnan 400 ikääntynyttä suomalaista, 200 heistä asuu vertailukunnissa ja 200 interventiokunnissa.
Tutkimusapuna oleva toimintaterapeuttiharjoittelija kerää aineistot vertailukuntien kotihoidon ja kotikuntouksen toteutuksesta.
Interventiokunnissa, joissa arkikuntoutusta tehdään jo kotihoidossa ja kotikuntoutuksessa, hoitohenkilökunta kerää aineiston.
– Vertaan ikääntyneiden kokemaa elämänlaatua ja toimintakykyä sekä kertyviä kustannuksia. Tutkin, miten tavanomainen kotihoito ja kuntoutus ja toisaalta arkikuntoutus vaikuttavat näihin kahteen asiaan, Niskanen selvittää.
Tutkimuksen arkikuntoutusta antavat toiminta- ja fysioterapeutit sekä kotikäyntejä tekevät hoitotyöntekijät.
Lähtötilanteen kartoituksen jälkeen seurantatutkimukset tehdään kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen. Jälkimmäinen edellyttää tosin jatkorahoituksen löytymistä.
Päivisin Niskanen työskentelee Kuntoutussäätiön Tapatuunaus-hankkeen tutkimusjohtajana.
Aihealueen ensimmäinen tutkimus Suomessa
Niskanen olettaa, että arkikuntoutus osoittautuisi tavanomaista kotihoitoa vaikuttavammaksi muiden pohjoismaiden tapaan sekä tuloksiltaan että kustannuksiltaan.
Arkikuntoutusta ei tehdä Suomessa vielä kovin paljon toisin kuin muissa pohjoismaissa. Arkikuntoutus eroaa kotihoidosta konkreettisesti esimerkiksi siinä, että asiakkaan luona pyritään olemaan jopa tunti.
Huonoimmillaan kotikuntoutukselle ei ole edes pystytty osoittamaan työntekijöitä, vaan sitä toteuttavat hoitotyöntekijät kotikäynnin yhteydessä – jos ehtivät.
Niskasen väitöstutkimus on aihealueen ensimmäinen.
– Erityisesti ikääntyneiden kuntoutuksen tutkimukseen on hyvin vaikeaa saada Suomessa rahoitusta. Tämä on ensimmäinen stipendi, jonka olen saanut kahden vuoden aikana väitöstutkimukseeni. Se kuvastaa tilannetta.
Niskanen uskoo, että hänen tutkimuksensa antama tieto auttaa kehittämään ikääntyneiden kotikuntoutusta Suomessa.
– Jos saamme samalla rahalla tai jopa halvemmalla parempaa vaikutusta, meidän kannattaa tehdä muutoksia. Jos joudumme maksamaan jostakin enemmän, mutta jos sillä rahalla saadaan paljon enemmän elämänlaatua, siihen kannattaisi laittaa rahaa, Niskanen näkee.
Ensimmäisiä julkaistavia tuloksia hän lupaa ensi vuoden puolella.
”Toivottavasti kohu hoiva-alan tilanteesta johtaa muutoksiin”
Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö paljasti viime vuonna, että Suomessa ikääntyneiden kotihoidon ja laitoshoidon tila on huonompi kuin muissa pohjoismaissa. Työntekijöitä on vähemmän ja heidän työhyvinvointinsa on huonompi.
– Tiedot olivat järkyttäviä. Odotimme tietenkin, että jotain tapahtuu, mutta tuolloin ei tapahtunut mitään, Niskanen kertoo.
Alkuvuoden uutta vanhustenhoitokohua Niskanen pitää tavallaan jopa toivottuna, vaikka tapaukset ovat surullisia.
– Toivon, että nyt oikeasti asialle pyritään tekemään jotakin!
Tutkijan Top 3 -toimenpidelista on tämä:
- Asiakkaiden pitää saada arkikuntoutusta silloin, kun siitä on vielä hyötyä. Kuntien asiakasohjaajat ja sairaaloiden kotiuttajat ovat toimijoina avainasemassa
- Toiminta- ja fysioterapeuttien ja hoitotyön tekijöiden pitää tehdä tiivistä yhteistyötä.
- Meidän on laitettava ikääntyneiden hoitoon enemmän rahaa. Tulee hyväksyä, että siitä aiheutuu enemmän kustannuksia, ja rahat pitää kohdistaa mahdollisimman hyvin.
- Teksti: Eija Kallioniemi
- Kuvat: Terhi Walamies
OP Vakuutuksen stipendi kuntoutuksen tutkijalle
- Akava myönsi vuoden 2019 OP Vakuutuksen lahjoittaman tutkimusstipendin väitöskirjatyöhön terveystieteiden maisteri, toimintaterapeutti Satu Niskaselle, joka on Tapatuunaus-hankkeen tutkimusjohtaja. Niskasen väitöskirjan aihe on ”Ikääntyneiden arkikuntoutuksen vaikuttavuus kotihoidossa”.
- Akava myöntää stipendin vuosittain ansiokkaasta tutkimustyöstä jäsenjärjestöjen tekemien esitysten pohjalta. Niskasta esitti stipendin saajaksi Kuntoutusalan Asiantuntijat. Stipendin lahjoittaa OP Vakuutus Oy.
OP Vakuutuksen tutkimusstipendin Satu Niskaselle luovuttivat Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (vas.), OP Vakuutuksen myyntijohtaja Timo Kokko ja asiakkuuspäällikkö Juha Kokko.
