Miksi kuntavaaleista kannattaa kiinnostua?

Kunnissa päätetään ihmisten arjen asioista. Kunnissa tehdään päätöksiä kunnan asumispolitiikasta ja kaavoituksesta, yrittäjyyttä tukevista tai hankaloittavista asioista kuten hankinnoista ja innovaatiotoiminnasta, koulutuksen ja sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja rahoituksesta.

11.12.2020

Anu Tuovinen

Perheiden arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ei ole samantekevää, maksaako kunta esimerkiksi pienten lasten kotihoidontuen kuntalisää tai onko kunnassa harrastusmahdollisuuksia, uimahalli tai kirjasto. On siis syytä seurata ehdokkaiden näkemyksiä eri teemoista.

Kunta on vireyden rakentaja, alusta yrityksille ja eri toimijoiden yhteistyölle. Kunnan elinkeinopolitiikka ja kehitystyö luo edellytyksiä kunnan ja alueen yrittäjyydelle ja innovaatioille. Hyviä esimerkkejä on yhtä paljon kuin kuntiakin.

Yhteistyöverkostot ja -hankkeet esimerkiksi oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kesken tuottavat uusia toimintamalleja ja palveluita koko kunnan ja kuntalaisten hyödyksi. Yksi mieleeni jäänyt esimerkki on Somero, joka taannoin palkitsi kirjaston ja sen henkilöstön Hyvä näkyväksi -palkinnolla. Kirjaston innostuneet työntekijät olivat luoneet pakopelin nuorille, jonka kautta tehtiin samalla tutuksi kirjaston palveluita ja merkitystä kuntalaisten yhteisenä olohuoneena.

Akava on valmistellut yhdessä jäsenliittojen kanssa kuntavaalitavoitteet. Niissä kunnan tehtäviä ja merkitystä tarkastellaan taloustilanteen realiteettien lisäksi elinvoiman, sivistyksen ja hyvinvointipalveluiden kautta unohtamatta henkilöstön jaksamista.

Ei ole vaaleja ilman sotea. Niinpä tulevissa huhtikuussa pidettävissä kuntavaaleissa puhutaan väistämättä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Ymmärrettävää, sillä kasvavat sote-menot haukkaavat merkittävän osan kuntabudjetista.

Sote-uudistus on vihdoin saatava toteutettua. Näillä näkymin vuoden 2023 alusta sote-palveluiden siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille kunnilla on tulevaisuudessa mahdollisuus keskittyä selkeämmin elinvoiman ja sivistyspalveluiden rakentamiseen.

Sote-uudistuksessa pitää varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus koko maassa. Tämä edellyttää julkisen, yksityisen sekä järjestöjen mahdollisuutta osallistua palveluiden tuottamiseen.

Lainsäädännössä pitää selkeästi varmistaa, että pienyrittäjillä ja ammatinharjoittajilla on jatkossakin mahdollisuus tehdä työtä ja toimia hyvinvointipalveluiden tuottajina. Palveluiden järjestämisessä on hyödynnettävä tehokkaammin palveluseteliä, jonka turvin asiakas pääsee valitsemaan haluamansa palveluntuottajan ja tukemaan vaikkapa oman kunnan yrittäjää. Näin voidaan nopeuttaa myös hoitoon pääsyä, jos jonotus julkiselle puolelle vähenee.

Sote ei siis tulevaisuudessa näyttäisi olevan kuntapäättäjien asia, vaan aluevaltuuston asia. Joka tapauksessa tärkeä väline monituottajuuden varmistamiseksi ovat palvelustrategiat kunnissa ja alueilla. Niihin on kirjattava kustannusten hillitseminen ja yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden turvaaminen julkisen, yksityisen ja järjestöjen palvelutuotantoa hyödyntämällä. Tulevaisuuden kunta on elinvoimainen niin kauan kuin siellä on yrityksiä, työtä ja hyvinvoivia asukkaita.

Tutustu Akavan kuntavaalitavoitteisiin

Lisätietoja:

Anu Tuovinen

johtava asiantuntija

+358 50 308 6943

Lue lisää aiheesta