Palkansaajakeskusjärjestöjen kansainväliselle työjärjestölle (ILO) annettava raportti ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista (art. 19): sairaanhoitohenkilöstön sekä kotitaloustyöntekijöiden työtä koskevista suosituksista annetun raportin päivittäminen

Kansainväliselle työjärjestölle (ILO) annettava raportti ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista (art. 19): sairaanhoitohenkilöstön sekä kotitaloustyöntekijöiden työtä koskevista suosituksista annetun raportin päivittäminen

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja STTK ry lausuvat seuraavasti:

Koronapandemian aikana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja niihin liittyvien tukipalvelujen työntekijät ovat altistuneet lisääntyneelle yleisvaarallisen tartuntataudin riskille. Erityisesti pandemian alkuaikoina on esiintynyt tilanteita, joissa on jouduttu työskentelemään puutteellisin suojavarustein. Suojaimia puuttui määrällisesti ja niiden laatu ei täyttänyt lääkinnällisiä laitteita koskevan direktiivin vaatimuksia. Työnantajan ohjeistus suojavarusteiden käyttöön ei aina ollut uusimman tiedon eikä sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen viimeisimpien suosituksien mukaista. Covid-tartunnan osata itse riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden tehostetussa suojaamisessa työssä saatavilta tartunnoilta esiintyi puutteita.

Vaikka työnantajalla on lakisääteinen velvoite päivittää riskinarviointia muuttuvien työskentelyolosuhteiden mukaisesti, tässä esiintyi paikoitellen huomattavia viiveitä. Myöskään työterveyshuollon asiantuntemusta, neuvontaa ja apua ei kaikissa toimipisteissä riittävästi hyödynnetty. Tämä koskee niin riskinarviointia, suojavälineiden käyttöä kuin lisääntyneen henkisen ja fyysisen työkuormituksen hallintaa. Myöhemminkin varsinkin suojavarusteiden riittävyydessä on edelleen ollut haasteita osassa toimipaikkoja.

Useilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja niihin liittyvien tukipalvelujen ammattilaisilla työ on korona-aikana muuttunut kuormittavammaksi, vaativammaksi ja enemmän riskejä sisältäväksi. Jopa enemmistö alan työntekijöistä kertoo työhyvinvointinsa epidemia-aikana heikentyneen. Työnantaja ei ole riittävässä määrin kantanut vastuutaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Koronapandemian alkuvaiheessa Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, joka oikeuttaa puuttumaan tilapaisiin perusoikeuksien rajoituksiin laissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Valmiuslain toimivaltuuksin terveydenhuollon työntekijät voitiin määrätä ylityöhön ilman suostumusta, perua vuosilomat ja pidentää irtisanomisaikaa. Jälkikäteen arvioituna valmiuslain soveltamisen laajuus sekä sen kesto ovat saattaneet olla joissakin terveydenhuollon toimintayksiköissä laaja-alaisempia, kuin mitä itse pandemiatilanne olisi välttämättä edellyttänyt.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Akava ry

STTK ry