Mitä koronan jälkeen – korkeakoulujen alettava suunnitella toimintaa koronan jälkeen

Korkeakouluissa on aika luoda strategiat ja kattavat suunnitelmat koronan jälkeiseen aikaan. Paluu entiseen ei ole vaihtoehto. Etäopetuksesta ja koulutuksen digitalisaatiosta on opittu paljon korona-aikana, mikä pitää käyttää hyödyksi jatkossa. On myös panostettava viipymättä opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön hyvinvointiin.

31.3.2021

Elina Sojonen

Pandemia etenee vielä voimakkaasti, mutta poikkeusajan loppu häämöttää. Korkeakouluille tarvitaan suunnitelmat siitä, miten opetusta, opiskelua ja tutkimustyötä tehdään koronan jälkeen. Hallituksen on tuettava korkeakoulujen sopeutumista koronapandemian vaikutuksiin.

Korona sai korkeakoulukentän ottamaan vuosikymmenen digiloikan. Se osoitti, kuinka nopeasti korkeakoulutuksen tavat ja perusteet voivat muuttua. Nyt on asetettava tavoitteet muutoksen jatkamiseksi ja laajentamiseksi sekä parhaiden käytäntöjen jatkojalostamiseksi.

Vaikka etäopiskelu juuri nyt lähinnä väsyttää pitkän rupeaman jälkeen, on syytä muistaa sen tuomat mahdollisuudet. Akava Worksin tilaamassa kyselyssä kävi ilmi, että opiskelijat ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä etäopetukseen. Etäopiskelun koettiin tuoneen vapautta ja hallinnan tunnetta omassa arjessa. Yli 70 prosenttia vastaajista toivoi, että etäopetus säilyy mahdollisuutena koronan jälkeen.

Ei ole sattumaa, että viime vuosi oli jatkuvan oppimisen ennätysvuosi. Merkittävä joukko työikäisiä päätti kehittää osaamistaan avointen korkeakouluopintojen avulla. Alustavien tilastojen mukaan avointen ammattikorkeakoulujen opintosuoritusten määrä lisääntyi yli puolella ja avoimissa yliopistoissa kasvua oli neljännes. Yksi muutoksen taustatekijöistä oli, että koulutustarjontaa avattiin laajasti.

Korkeakouluissa on avattu opintomahdollisuuksia ja markkinoitu niitä. Tässä on ainesta pysyväksi käytännöksi. Sitä tulee tukea uudistamalla korkeakoulujen rahoitusta niin, että se selkeästi kannustaa niitä avaamaan koulutustarjontaansa mahdollisimman laajasti muillekin kuin omille tutkinto-opiskelijoilleen sekä järjestämään opetusta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa Suomessa ja ulkomailla.

Korona-aika on kuormittanut monien opiskelijoiden mielenterveyttä ja jaksamista, mutta myös henkilökunnan jaksamista. Kaipuu korkeakouluyhteisöön, kohtaamisiin, yhdessäoloon ja läsnäoloon on ollut kovaa. Siksi koronan jälkeisen ajan strategian pitää kattaa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi sekä yhteisöllisyyden tukeminen korkeakouluissa.

Lisätietoja:

Elina Sojonen

johtava asiantuntija

+358 44 582 7466

Lue lisää aiheesta