Korkeakoulutukselle 2000-luku on ollut haastavaa aikaa. Tutkintojen suoritusaikaa, opiskelijoiden toimeentuloa ja korkeakoulujen rahoitusta on leikattu rankasti. Nämä tekijät ovat näkyneet korkeakouluopiskelijoiden jatkuvasti lisääntyvänä mielenterveyden oireiluna sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT) mukaan vuonna 2016 joka kolmas korkeakouluopiskelija koki merkittävää stressiä sekä psyykkistä oireilua. Kun koronan aiheuttamat opiskelun poikkeusjärjestelyt ovat jatkuneet jo yli vuoden, opiskelijoiden psyykkinen oireilu on lisääntynyt entisestään. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) raportoi, että mielenterveyspalveluiden hoidontarpeen arviointien ovat lisääntyneet 21 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Opiskelijoiden jaksamista on selvitetty useassa tutkimuksessa viime vuoden aikana. Kaikissa tulokset kertovat samaa: opiskelijat eivät enää jaksa. Nykytilanteessa korkeakoulujen tarjoamalle henkilökohtaiselle ohjaukselle olisi huutava tarve, mutta ei sen vaatimia resursseja. Henkilökohtaisen ohjauksen rinnalla aktiivisesti läsnä olevan korkeakouluyhteisön ja vertaistuen puute kuormittaa opiskelijoita.
Akavan opiskelijat kartoitti tilannetta kyselyllä Tuudo-sovelluksessa
Akavan opiskelijat toteutti 25.3.–30.3.2021 Tuudo-mobiilisovelluksessa kyselyn, jossa mitattiin korkeakouluopiskelijoiden liittymistä ja kotiutumista sekä korkeakouluyhteisöönsä että opintoihinsa. Kyselyyn vastasi yli 1 300 opiskelijaa eri korkeakouluista (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) eri puolilta Suomea. Vastanneista 77 prosenttia oli ammattikorkeakoulussa opiskelevia ja 23 prosenttia yliopisto-opiskelijoita. Kyselyssä opiskelijoita pyydettiin arvioimaan kahta väittämää asteikolla 1–5 (1 = pitää täysin paikkansa, 5 = ei pidä lainkaan paikkansa.)
Korkeakouluyhteisöön integroituminen
Kyselyssä nousi esiin, että vain 4,48 prosenttia kaikista vastaajista koki integroituneensa vahvasti korkeakouluyhteisöönsä. Kyselyn tulokset puhuvat karua kieltä, miten pieni osa korkeakouluopiskelijoista kokee tällä hetkellä olevansa vahvasti osana omaa korkeakouluyhteisöään.
Opintojen keskeyttämispohdinnat
Opiskelijoiden vastauksista mitattiin korkeakouluyhteisöön integroitumisen ohella opintojen keskeyttämisherkkyyttä. Kaikista vastaajista 5,67 prosenttia ilmoitti harkinneensa tai jo lopettaneensa opinnot koronaviruksen opintoihin vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Lisäksi 11,79 prosenttia vastaajista katsoi tämän pitävän jokseenkin paikkaansa.
Miten tilanteeseen täytyy reagoida?
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on pyytänyt korkeakouluja esittelemään 14. huhtikuuta kolme toimenpidettä opiskelijoiden hyvinvoinnin kohentamiseksi. Akavan opiskelijat esittää seuraavia toimenpiteitä opiskelijoiden jaksamisen tueksi:
- Opintotuen opintopisterajat poistetaan ainakin vuoden 2021 loppuun saakka.
Opiskelijalla tulee olla myös mahdollisuus pidentää tutkintoaikaansa ilman erillistä selvitystä, jos opinnot ovat viivästyneet koronapandemian aiheuttaman kuormittumisen vuoksi. - Henkilökohtaisen ohjauksen resursseja lisätään korkeakouluissa merkittävästi.
Opinto-ohjaajien ja opintopsykologien palveluiden saatavuutta pitää lisätä ja varmistaa niiden riittävyys kaikille korkeakouluopiskelijoille. Kynnystä palveluihin pääsylle pitää madaltaa ja lisätä opiskelijoiden tietoisuutta niiden saatavuudesta. - Opiskelijoiden integroitumista korkeakouluyhteisöön tuetaan entistä vahvemmin.
Korkeakoulujen pitää löytää uusia tapoja korkeakouluyhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomiselle myös etä- ja läsnäopetuksen yhdistelmässä ja etämallisessa opiskelussa.
Korkeakoulujen pitää ottaa merkittävästi vahvemmin kontaktia opiskelijoihinsa kuin nykyisin, jotta korkeakouluopinnoissa eteneminen voidaan varmistaa. Opiskelijoiden kokemat yksinäisyyden tunteet pitää huomioida kriittisenä riskinä opintojen keskeyttämiselle. Konkreettisten tekojen aika on nyt.
Lisätietoja:
Veera Nyfors
Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja
veera.nyfors@akava.fi
+358 40 511 9370
@veeranyfors