Euroopan parlamentti päätti keväällä maailman suurimmasta tutkimusohjelmasta Horisontti Euroopasta. Horisontti Eurooppa on keino vahvistaa tieteeseen perustuvaa kehitystä sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Se on työkalu yliopistojen ja huippututkijoiden tutkimustason nostamiseen ja samalla avoimen tieteen ja rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen.
Horisontti Euroopan on rohkaistava myös jäsenmaita lisäämään omaa tutkimus- ja kehitysrahoitustaan, vaalimaan tieteen vapautta ja edistämään tieteeseen perustuvaa politiikkaa. Tämä koskee myös Suomea. Näen, että sivistykseen ja koulutukseen panostaminen on paitsi inhimillisesti paras tapa kehittyä ihmiskuntana myös suuri suomalainen menestystarina, jolle on jatkossakin rakennettava. Koulutuksella ja tasa-arvoisen oppimispolun lupauksella olemme nousseet köyhyydestä, tutkimuksella rakensimme modernin Suomen menestyksen.
Suomessakin on lisättävä niin julkista kuin yksityistä TKI-rahoitusta. Pidän lyhytnäköisenä, että keskustalainen opetus- ja kulttuuriministeri sanoo, että kehysriihessä linjattuja vuoden 2023 leikkauksia on kohdistettava myös tutkimukseen. Samoin muissakin ministeriöissä on kohdistettu näitä kehysleikkauksia alustavasti tutkimustoimintaan valtion tutkimuslaitoksissa. Mielestäni hallituksen on korjattava näitä päätöksiä, kun se ensi kevään kehysriihessä ratkaisee asian: tutkimuksesta ei saa leikata, jos Suomi haluaa pärjätä tulevaisuuden teknologian ja osaamisen huippumaana.
Osaltani teen selväksi: eduskunnassa viime vaalikaudella vaatimani koulutuksen kunnianpalautus ja siihen panostaminen kattaa ilmiselvästi myös tieteen ja tutkimuksen puolustamisen. Hallitus ei voi väittää puolustavansa koulutusta, jos se leikkaa tutkimuksesta – johon korkeakoulujemmekin opetus nojaa.
Euroopan parlamentissa voi olla tyytyväinen siitä, miten Horisontti Eurooppa näyttää suuntaa seuraavan seitsemän vuoden ajan Euroopalle ja koko maailmalle. Horisontti Euroopan budjetti on yli 95 miljardia euroa. Se on vahva viesti, että tutkimuksella on arvoa aikamme suurten haasteiden edessä. Parlamentti pääsi yhteisymmärrykseen 35 prosentin ilmastomäärärahoista ja 7,5 prosentin biodiversiteettitutkimuksen määrärahoista vuoteen 2026 asti ja 10 prosenttia sen jälkeen. Lisäksi merkittävä osa jäsenmaiden elpymisrahaston investoinneista ohjataan tutkimukseen. Näillä panostuksilla uudistetaan EU-maiden taloutta, vahvistetaan asemaamme globaalissa kilpailussa Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa sekä ratkaistaan aikamme visaisia ongelmia.
Todellinen polttava kysymys kuuluu: auttaako kaikki tämä erinomainen tutkimus meitä välttämään ilmasto- ja ympäristökatastrofin? Tieteen viestihän on ollut selvä jo vuosikymmenien ajan: meidän on muutettava tapaamme tuottaa ja käyttää energiaa, liikkua, syödä, tuottaa ja kuluttaa sekä tapaa, jolla viljelemme ja käytämme maata.
Kuten Greta Thunberg on sanonut, emme onnistu ilman tiedettä. Ja erityisesti meidän poliittisten päättäjien on aidosti kuunneltava tiedettä. Horisontti Euroopan on oltava työkalu, jolla lisätään tiedettä ja tutkimusta, jotka innovaatiopolitiikan avulla ovat ratkaisu ilmastokriisiin myös käytännössä.
Ville Niinistö
Valokuvaaja Alexis Haulot, © Euroopan unioni 2021, lähde EP
