Donald Trumpin kaudella eurooppalaiset saivat tottua jatkuviin yllätyksiin ja siihen, ettei pitkäaikaiseen Atlantin takaiseen yhteistyökumppaniin voinut luottaa. Presidentti Joe Bidenilta odotettiin lähinnä Trumpin aiheuttamien vaurioiden parantelua ja kurssin korjaamista, jopa neutraalia politiikkaa. Sen sijaan Biden pyrkii palauttamaan Yhdysvaltojen johtoaseman ja uudistaa voimakkaasti myös kotimaan politiikkaa. Euroopan unionille tämä tarkoittaa paluuta yhteistyöhön samanmielisen kauppa- ja politiikkakumppanin kanssa ja tilaisuutta tiivistää transatlanttista suhdetta.
Yhdysvallat sitoutui uudelleen Pariisin sopimukseen ja Biden julisti Yhdysvaltojen johtamassa ilmastohuippukokouksessa, että maa pyrkii puolittamaan kasvihuonepäästönsä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Samalla Yhdysvallat sijoittaa valtavasti elvytyksen muodossa infrastruktuuriin ja vihreään energiaan päästövähennystavoitteita tukien.
Arvopohjainen ulkopolitiikka on palannut Yhdysvaltojen agendalle ja Bidenin hallinto ulkoministeri Blinkenin johdolla haluaa myös rakentaa demokratioiden välistä yhteistyötä ja työntekijälähtöistä sääntelyä kauppapolitiikassa. Ihmisoikeusloukkauksiin ja esimerkiksi pakkotyön vastaiseen toimintaan EU:lla on jo yksinäänkin hyvät mahdollisuudet. Komission tavoitteena on uudistaa EU:n kauppapolitiikan välineitä vastaamaan esimerkiksi Kiinan aggressiiviseen politiikkaan. EU:n ja Yhdysvaltojen välillä tavoitteena tulee olla demokratian ja ihmisoikeuksien arvojen palauttaminen kansainvälisen politiikan keskiöön.
Työtä ja hyvinvointia amerikkalaisille
Amerikka ensin -ideologia ei kuitenkaan ole kadonnut kokonaan. Trump korosti voimakkaasti tavallisten amerikkalaisten asemaa, vaikka varsinaiset parannukset jäivätkin tekemättä. Biden on lähtenyt uudistamaan sekä talouden että sosiaalipolitiikan mekanismeja amerikkalaisten kannalta paremmaksi, jopa sosiaalidemokraattisten arvojen mukaisesti.
Bidenin ensisijainen tavoite on ollut saada koronakriisi hallintaan. Tässä Yhdysvallat on ajanut voimakkaasti omaa etuaan. Samaan aikaan kun EU on toimittanut noin puolet tuottamistaan rokotteistaan muihin maihin, Yhdysvalloissa rokotetuotteiden, kuten ruiskujen ja muiden tarvikkeiden vientiä on rajoitettu lainsäädännön avulla. Jatkossa EU:n ja Yhdysvaltojen tulee tehdä töitä, että vastaavia kriisejä voidaan ratkoa globaalisti paremmin ja nopeammin.
EU ei ole Amerikan pikkuserkku, vaan tasavertainen kumppani
Suhteiden elpyminen näkyy myös siinä, että vuoden 2014 jälkeen ensimmäinen USA-EU -huippukokous järjestetään 15.6. Brysselissä ja perinne palautuu toivottavasti jälleen säännölliseksi. Yhteisellä asialistalla kesäkuussa on mm. globaali terveysturvallisuus, ilmastonmuutos, kauppa- ja digiyhteistyön tiivistäminen ja demokratiakehitys.
Samalla kun Yhdysvaltojen asema toipuu Trumpin kaudesta kansainvälisesti ja maa korjaa kurssiaan, EU:lla on tilaa ja mahdollisuus vahvistaa omaa asemaansa transatlanttisessa suhteessa. Yhdysvaltojen sisäinen tilanne on vielä erittäin jakautunut ja republikaanipuolueen tulevaisuus avoinna. EU:n tulee pitää kiinni omista tavoitteistaan ja arvoistaan transatlanttisessa yhteistyössä. Voimme seisoa vahvasti arvojemme ja yhteiskuntajärjestelmiemme takana. Vahva julkinen terveydenhuoltojärjestelmä ja sosiaalinen turvaverkko on avainasemassa etenkin pandemian kaltaisten kriisien ratkaisussa. Teknologian, digitalisaation ja vihreän talouden suhteen meillä on yhtä paljon annettavaa Yhdysvalloille kuin heillä meille.
Yhdysvallat seisoo jälleen globaalina arvojohtajana EU:n rinnalla. Nyt on rakennettava yhteisen arvopohjan päälle globaaleja ratkaisuja.
Miapetra Kumpula-Natri
Euroopan parlamentin jäsen
Kuvassa Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri EP:n täysistunnossa, valokuvaaja Alexis Haulot, © Euroopan unioni 2021, lähde EP
