Työhyvinvoinnilla voidaan tukea työllisyyttä

Kun ikääntyvän väestön osuus kasvaa, tarvitsemme jokaisen työikäisen työpanosta, jotta Suomi säilyy jatkossakin hyvinvointiyhteiskuntana. Työkyvyttömyys on merkittävä tekijä, joka vie työvoiman ulkopuolelle ja lyhentää työuria. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat päätä huimaavat. Työkyvyttömyyden vähentäminen tarjoaa ratkaisuja julkisen talouden sekä sosiaaliturva- ja työeläkejärjestelmän rahoituksen ongelmiin.

11.10.2021

Katri Ojala

Akava Works on julkaissut tänään kaksi asiantuntija-artikkelia työkyvyttömyydestä. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden pysyminen nykyisellä tasolla johtaisi merkittävään, yli prosenttiyksikön suuruiseen työeläkemaksujen korotuspaineeseen. Vastaavasti työkyvyttömyyseläkealkavuuden aleneminen poistaisi 2030-luvulle ennakoidun maksunkorotuspaineen kokonaan.

Työeläkejärjestelmän rahoituksen lisäksi työkyvyttömyyden kehitys vaikuttaa laajemminkin julkiseen talouteen. Eläketurvakeskuksen laskentamallin mukaan työkyvyttömyyden matalan ja korkean alkavuuden ero työllisten määrässä on noin 30 000 henkeä vuonna 2050. Tämä merkitsee bruttokansantuotteessa 5,6 miljardia euron eroa (vuoden 2017 hintatasossa). Jos työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus laskee maltillisesti, työllisten määrä ja bruttokansantuote olisivat 1–2 prosenttia korkeampia verrattuna siihen, että työkyvyttömyysriski olisi nykyisellä tasolla. Yhden prosentin parannus työllisyyteen ja kokonaistuotantoon merkitsisi noin miljardin euron parannusta verokertymään.

TyEL-maksu prosentteina TyEL-palkkasummasta, eri alkavuuksien mukaan

TyEL-maksu prosentteina TyEL-palkkasummasta, eri alkavuuksien mukaan, lähde ETK

 

Työkyvyttömyyseläkemeno, prosenttia talouden työtulosummasta

Työkyvyttömyyseläkemeno, prosenttia talouden työtulosummasta, eri alkavuudeksien mukaan, lähde ETK.

 

Keva on arvioinut, että kunta-alalla henkilöstön sairauspoissaoloista ja työtapaturmista sekä työterveyshuollosta ja lopulta työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu vuosittain 1,2 miljardin välittömät kustannukset. Kun huomioidaan työkyvyttömyydestä aiheutuvat muut kulut, kokonaiskustannukset ovat vielä huomattavasti suuremmat. Pelkästään kunta-alalla ne nousevat kahteen miljardiin euroon vuodessa.

Työkyvyttömyys koskettaa liian montaa meistä henkilökohtaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli viime vuonna lähes Turun väkiluvun verran ihmisiä eli 192 000 henkilöä. Yksilön kannalta työkyvyttömyys on raskasta monin tavoin. Se merkitsee terveyden ja toimintakyvyn sekä työn ja työyhteisön menetystä mutta myös huomattavasti alhaisempaa tulotasoa ja jopa köyhyysriskiä.

Yhteiskunnalle työkyvyttömyys aiheuttaa kustannuksia, kun etuusmenot ja palvelutarpeet lisääntyvät. Se merkitsee myös muun muassa vero- ja maksutulojen pienenemistä sekä työllisyyden ja työvoiman tarjonnan vähentymistä, joka supistaa kokonaistuotantoa. Pelkistäen voi sanoa myös, että hyvinvointiyhteiskunnan yksilöön tekemät panostukset jäävät vaille tuottoa.

 

Miten työkyvyttömyyskehitys saadaan käännettyä?

Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Haitallinen psykososiaalinen kuormitus on yleistä työelämässä ja huolestuttavan moni kokee työuupumuksen uhkaa.

Työkyky ja työhyvinvointi pitää nostaa näkyväksi osaksi sekä työelämän arkea että kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä. Jos emme fyysisesti tai psyykkisesti jaksa työssä eläkeikään asti, toivottu suunta työllisyydessä, työurien pitenemisessä sekä julkisen talouden ja työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydessä uhkaa jäädä kauniiksi toiveeksi.

Tuomme laajassa Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeessamme tietoa työhyvinvoinnista ja työkyvystä sekä esitämme lainsäädäntömuutoksia työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi. Hankkeessa on mukana useita yhteistyökumppaneita, joiden artikkeleita julkaistaan Akava Works -artikkelisarjassa.

Tutustu tarkemmin hankkeeseen sen omilla sivuilla Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hanke

 

 

 

Lisätietoja:

Katri Ojala

johtava asiantuntija

+358505938205