Aikuiskoulutus on tärkeä ja moninaisuudessaan haastava tutkimuskohde. Siinä on enemmän ulottuvuuksia kuin tutkimuksessa tarkastellut tutkintokoulutus ja työllisyys.
Tutkintokoulutus ei ole jatkuvan oppimisen koko kuva eikä suosituin koulutusmuoto. Akava Works – kyselyn mukaan akavalaisilla yleisin koulutuksen muoto oli työnantajan kustantama ja omaan työhön liittyvä koulutus, johon oli osallistunut 77 prosenttia.
Kun tarkastellaan korkeakoulutettujen aikuiskoulutusta, hyödyt ovat erilaisia kuin toisenlaisella koulutustaustalla.
Osaamisen päivittämisen ja laajentamisen tarve työuran aikana korostuu korkeakoulutetuilla. Osaamisen ylläpitäminen on edellytys pitkille työurille. Työelämän muuttuvien tarpeiden takia erikoistuminen ja täydennyskoulutuksen hankkiminen on välttämätöntä. Osaamisen kehittäminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan vastata osaajapulaan. Hyödymme siitä, että korkeasti koulutettu voi päivittää osaamistaan alalle, jolla on pulaa tekijöistä.
Koulutukseen osallistumisen epätasainen jakautuminen on ongelma. Korkeasti koulutettujen innosta osaamisensa kehittämiseen ei kuitenkaan saa tehdä ongelmaa. Sen sijaan kannattaa hakea keinoja mahdollistaa osaamisen kehittäminen nykyistä useammalle. Kuten Etlan selvitys toteaa, tutkintokoulutukselle on aika luoda lisää vaihtoehtoja. Tarvitaan esimerkiksi lyhyitä kokonaisuuksia osaamistason nostamiseen ja päivittämiseen sekä panostusta erikoistumis- ja muuntokoulutukseen.