Sote-uudistus asettaa kokonaisuudelle rakenteet. Valtio varmistaa rahoituksen. Uudet aluevaltuustot vastaavat palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Tärkeänä työkaluna on hyvinvointialueen palveluiden strategia. Siinä linjataan pidemmän aikavälin tavoitteet palvelutuotannolle, yhteistyörakenteille, henkilöstölle ja rahoituksen kohdentamiselle.
Aluevaltuusto päättää budjetista. Se päättää myös millaisia palveluita sote-keskuksissa on ja missä päin aluetta niitä tarjotaan, ovatko ne lähi-, etä- vai liikkuvia palveluita. Se päättää siitäkin, tuotetaanko palvelut julkisen voimin vai hyödynnetäänkö yrityksiä ja järjestöjä.
Olen mielenkiinnolla seurannut aluevaaleista käytävää keskustelua ja kirjoittelua. Osa porukasta keskittyy ennustamaan ja voivottelemaan mahdollista matalaa äänestysintoa, kun taas puolueet ja ehdokkaat yrittävät kertoa vaalien tärkeydestä ja päätettävistä asioista. Rautalankamalli on tarpeen.
Arjessa jokainen meistä arvostaa turvallisuutta. Meidän on voitava luottaa siihen, että apua saa, kun sitä tarvitsee. Hyvinvointialueet vastaavat tästä ja vaaleilla valittavien päättäjien tehtävänä on tarkastella koko hyvinvointialueen palveluverkkoa ja -tuotantoa ja varmistaa, että alueen asukkaat saavat yhdenvertaisesti laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hoitotakuun määrittämässä ajassa. Sama koskee pelastustoimea: jokaisen on voitava luottaa, että ambulanssi tai paloauto tulee nopeasti.
Helsinkiläisenä en pääse äänestämään näissä vaaleissa. Jos äänestäisin, kiinnittäisin huomiota siihen, mitä ehdokkaat ajattelevat niukkojen resurssien kohdentamisesta vaikkapa seuraavissa kysymyksissä:
- Miten nopeasti pääsen päivystykseen ja minne?
- Kuinka usein vanhuksen kotihoito käy auttamassa?
- Onko hoivakoteja ja niissä riittävästi osaavaa henkilöstöä?
- Saavatko lapset ja nuoret nopeasti tukea esimerkiksi mielenterveysongelmissa? Onko kouluissa kuraattoreita ja psykologeja?
- Onko perheille tarjolla tukipalveluita?
- Miten resursseja riittää lastensuojeluun ja päihdekuntoutukseen?
- Otetaanko yritykset ja ammatinharjoittajat mukaan palveluiden tuottamiseen ja tarjotaanko niihin palveluseteleitä?
- Onko digivastaanottoja tarjolla ja hyödynnetäänkö jo yksityisellä puolella kehitettyjä digiratkaisuja kustannustehokkaasti?
- Miten varmistetaan sote-henkilöstön hyvät työolot ja tuetaan heidän työssä jaksamistaan? Onko johtaminen osaavaa, kuunnellaanko henkilöstöä työn järjestämisessä?
Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Olennaista on kuitenkin se, että aluevaltuutetut ottavat vastuunsa vakavasti alueen rahakirstun vartijoina, laadukkaiden palveluiden puolustajina ja sote-osaajien työolojen kehittäjinä. Nyt tarvitaan kykyä ennakoida palvelutarpeen kehittymistä ja kustannusten kasvua. Perustason ja ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen säästää rahaa pidemmällä aikavälillä. Asioita ja tekemistä on ajateltava osittain uudella tavalla. ”Tehdään kuten aina ennenkin” ei enää riitä.
Aluevaalien tärkeät päivämäärät ovat:
Ennakkoäänestys 12.–18. tammikuuta 2022
Vaalipäivä 23. tammikuuta 2022
Muista äänestää!
Tutustu Akavan aluevaalitavoitteisiin
Akavan tavoitteet hyvinvointialuevaaleihin 2022
Lisätietoja aluevaaleista on käytettävissä osoitteessa
Lisätietoja:
