Keväällä 2020 maan hallitus otti rivakasti johtavan aseman koronatoimissa. Useita rajoitustoimia asetettiin ja valmiuslaki otettiin väliaikaisesti käyttöön. Etätöihin siirryttiin kertaheitolla niissä tehtävissä, joissa se oli mahdollista. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat muutamassa päivässä ns. koronpaketit, joihin liittyvät väliaikaiset lainsäädäntömuutokset valmisteltiin kolmikannassa vauhdilla. Päätöksenteko oli nopeaa, johdonmukaista ja selkeää.
Pandemian hallinnassa ja tartuntamäärissä on kuljettu välillä parempaan ja välillä huonompaan suuntaan. Maan hallituksen näkemykset ovat vaihdelleet yhteiskunnan avaamisesta täydelliseen sulkutilaan. Rajoituksia on välillä kiristetty, välillä höllennetty. Niitä on kohdistettu joillekin aloille huomattavasti herkemmin kuin toisille aloille. Rajoitusten perusteita, oikeudenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta on syystäkin kyseenalaistettu.
Toiset alat ja työntekijät ovatkin kärsineet koronasta huomattavasti enemmän kuin toiset. Rajoitustoimien ennakoimattomuus näillä aloilla työskenteleville on ollut raskasta puhumattakaan toimeentulovaikutuksista.
Suuri osa opiskelijoista on väsynyt pitkään jatkuneeseen etäopiskeluun. Etätyön hyödytkin uhkaavat jäädä monilla haittojen alle, jos esimerkiksi työergonomia, työn tauotus, sosiaaliset kontaktit tai tiedonkulku työyhteisössä on jäänyt puutteelliseksi. Lähityössä on monilla työpaikoilla yhä epäselvyyttä, miten työsuojelu ja työturvallisuus varmistetaan. Työsuojelun yhteistoiminnalla ja työsuojeluvaltuutetuilla on tässä tärkeä merkitys ja niitä pitää hyödyntää.
Viime viikkoina tartuntamäärät ovat kohonneet useisiin tuhansiin päivittäin. Lukuisia näkemyksiä tarvittavista rajoitustoimista, ohjeistuksista ja päätöksistä on tulvinut terveysviranomaisilta, ministereiltä ja muilta poliittisilta päättäjiltä, virkamiesjohdolta, aluehallintoviranomaisilta ja kunnilta. Tämä on aiheuttanut tarpeetonta hämmennystä tilanteessa, jossa ihmiset ovat toisaalta oppineet hyviä käytäntöjä pandemiatilanteessa, toisaalta alkavat olla väsyneitä vallitsevaan tilanteeseen.
Kukaan ei taida vielä tietää, mihin suuntaan koronavirus on muuntautumassa. Yksi asia on kuitenkin selvä: terveysviranomaisten lääketieteeseen ja tutkittuun tietoon perustuva näkemys, että rokotukset ovat yhä toimivin keino vakavan tautimuodon ehkäisemiseen ja terveydenhuollon kuormittavuuden hallintaan.
Nyt ei pidä nostaa käsiä pystyyn ja antaa tilanteen velloa sekavana. Meidän pitää oppia elämään viruksen kanssa. Työmarkkinoiden ja työelämän toimivuus sekä yhteiskunnan avoimuus on tärkeä lähtökohta ja kaikkien etu.
Koronatoimissa tarvitaan yhä selkeyttä, johdonmukaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja johtajuutta. Erityistä huomiota tulisi jatkossa kiinnittää ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin sekä työpaikkatasolla että yhteiskunnassa. Koronan aiheuttama hyvinvointivelka on suuri.
Lisätietoja:
