Eurovaalien jälkeen kokoontuva uusi parlamentti joutuu vielä muodollisesti hyväksymään direktiivin, mutta jo nyt voidaan sanoa, että olemme lähes maalissa. Kun direktiivi julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä myöhemmin tänä vuonna, on jäsenmailla kaksi vuotta aikaa saattaa se kansalliseen lainsäädäntöön.
EU:n laajuinen ilmoittajien suoja toteutuu viimein
Eurocadres on jo vuodesta 2016 vaatinut EU:n laajuista suojaa ilmoittajille direktiivin muodossa. Tähän työhön on tarvittu noin 90 järjestöä sekä palkansaajapuolelta että kansalaisyhteiskunnasta. Eurocadres on tehnyt aiheesta kaksi vetoomusta, jotka ovat keränneet yhteensä yli 180 000 allekirjoitusta.
Eurocadres on ollut mukana vaatimassa ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin laatimista, koska jäsenistömme koostuu henkilöistä, jotka työskentelevät vaativissa tehtävissä ja arkaluotoisten tietojen parissa. Riski, että väärinkäytöksiä tapahtuu ja paljastuu, on suuri ja haluamme taata, että väärinkäytöksiä esille tuovat työtekijät uskaltavat turvallisesti ja seuraamuksitta viedä tietonsa eteenpäin.
Direktiivissä on pitkä lista eri soveltamisaloja. Soveltamisaloja ovat esimerkiksi julkiset hankinnat, rahanpesu, ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja ja ruokaturvallisuus. Kun työntekijä huomaa väärinkäytöksiä tai ongelmia, hän voi ilmoittaa niistä joko sisäisiä kanavia pitkin tai suoraan viranomaiselle. Mikäli kumpikaan taho ei reagoi tietyssä määräajassa, henkilö voi ilmoittaa tietonsa myös julkisesti. Taistelimme viimeiseen asti siitä, että ilmoittaja voi itse valita ilmoittaako tietonsa ensin sisäisesti vai meneekö suoraan viranomaiselle. Onneksemme voitimme, sillä muuten direktiivin olisi kirjattu, että työntekijän olisi pakko ilmoittaa tietonsa ensin sisäisesti.
Direktiivi suojelee työntekijää vastatoimilta
Julkisen alan palkansaajia edustava Public Service International on arvioi raportissaan vuonna 2016, että jopa 7 prosenttia työntekijöistä joutuu jossain vaiheessa uraansa ilmoittamaan työhön tai työympäristöönsä liittyvistä väärinkäytöksistä. Nyt hyväksytty direktiivi takaa, että kaikenlaiset vastatoimet työntekijää kohtaan on kielletty. On hyvä muistaa, että julkisuuteen nousseet työntekijöiden raportoimat väärinkäytökset ja ongelmat ovat ilmiön jäävuoren huippu eivätkä anna todellista kuvaa siitä, kuinka laajasta ilmiöstä on todellisuudesta kyse.
Direktiivin soveltamisalat koskevat ainoastaan EU-säädöksiä. On selvää, että kansallisen lainsäädännön erottaminen EU-säädöksistä on hankalaa. Siksi on erityisen tärkeää, että kansallisessa toimeenpanovaiheessa soveltamisalaa laajennetaan. Suomella on mahdollisuus painottaa tätä EU-puheenjohtajuuskaudella ja kannustaa jäsenmaita ulottamaan direktiivin koskemaan myös kansallisten lakien väärinkäytöksiä.
Kaikki edunvalvontatyö direktiiviin liittyen on ollut opettavaista. Direktiivi syntyi kuin feeniksilintu: mahdottomasta tuli totta. On historiallista, että kansalaisyhteiskunta on vakuuttanut komission luomaan direktiivin ja että itse direktiivi on hyväksytty näin nopealla aikataululla. Viime vuosien aikana olemme järjestäneet lukuisia tilaisuuksia ja tapaamisia meppien ja EU-instituutioiden virkamiesten kanssa sekä pyrkineet viimeiseen asti vaikuttamaan jäsenmaissa ministeriöiden kautta neuvoston jäseniin.
Kirjoittaja on EU-asioiden päällikkö korkeastikoulutettuja edustavassa Eurocardresissa.
Lue lisää
- Eurocadresin ja muiden kansalaisjärjestöjen työstä
- Väärinkäytösten ilmoittajien suoja eteni EU:ssa
