Syrjinnästä vain vähän tulee asiasta vastaavan viranomaisen eli aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden tutkittavaksi. Syrjintäasioissa työsuojeluviranomaisten arvioivat vuonna 2020 eniten terveydentilaan (46 prosenttia tarkastuksista) tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn (29 prosenttia tarkastuksista) perustuvaa syrjintää. Esimerkiksi vammaisuuteen tai alkuperään liittyviä syrjintätapauksia tulee tarkastuksissa arvioitavaksi vuosittain vain alle kymmenen tapausta kutakin.
Samana vuonna yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleissa yhteydenotoissa yleisimmät syrjintäperusteet sen sijaan olivat alkuperä ja vammaisuus. Yksityiset palvelut, työelämä ja koulutus olivat yleisimmät elämänalueet, joita yhteydenotot koskivat. Tilastojen valossa näyttääkin siltä, etteivät ilmoitukset työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä kanavoidu syystä tai toisesta oikealle viranomaisille ja moni syrjintää kokenut jää oikeuksiensa puolustamisen kanssa yksin.
Akava on osallistunut työ- ja elinkeinoministeriön työelämäjaostossa yhdenvertaisuuslain uudistuksen valmisteluun. Yhtenä keskeisimpänä tavoitteenamme on ollut edistää yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan laajentamista kaikkiin työelämän yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymyksiin. Lisäksi olemme esittäneet yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen soveltamisalan laskemista koskemaan vähintään 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä nykyisen 30 työntekijän rajan sijaan. Olemme myös esittäneet mainintaa yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisvelvoitteesta.
Myös Euroopan neuvoston rasismin vastainen toimikunta (ECRI) on nostanut Suomea koskevissa suosituksissaan esille yhdenvertaisuudesta vastaavan viranomaisen puutteellisen toimivallan työelämän syrjintäasioissa. On tärkeää, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan laajentamisen yhteydessä myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaa laajennetaan työelämän syrjintä- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin. Lautakunnan toimivaltaan sopisivat erityisesti rekrytointisyrjintää ja häirintää sekä kohtuullisten mukautusten epäämistä koskevat asiat.
Keskeiseksi haasteeksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan laajentamiselle on valmistelussa esitetty työsuojeluviranomaisen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun rinnakkaisen toimivallan muodostumista. Vastaavat tilanteet eivät kuitenkaan ole poikkeuksellisia Suomessa, kuten esimerkiksi tietosuojavaltuutetun ja aluehallintoviranomaisen yhteistyö osoittaa. Myöskään se, että syrjintäväitteeseen liittyy usein muuta lainsäädäntöä, ei ole poikkeuksellista. Haasteista huolimatta asiat ovat olleet tähänkin saakka ratkaistavissa normaalilla viranomaisyhteistyöllä. Suurempi ongelma sen sijaan on, jos heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien ihmisoikeudet jäävät toteutumatta ja oikeussuoja vaillinaiseksi työelämässä verrattuna kaikkiin muihin elämänaloihin.
Yhdenvertaisuuslakia käsittelevien mietintöjen lausuntokierroksen päätyttyä katse kiinnittyy tulleeseen lausuntopalautteeseen. Kokonaisuudesta vastaavalla oikeusministeriöllä näyttää olevan palautteen perusteella hyvät perusteet huomioida Akavankin esille nostamat muutosehdotukset ennen lain varsinaista eduskuntakäsittelyä. Niiden pohjalta on mahdollista luoda tehokkaita ja aidosti vaikuttavia toimia työelämän syrjinnän poistamiseksi.