Työelämän yhdenvertaisuus ei toteudu vieläkään Suomessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteydenottoja on tullut kaikkiin syrjintäperusteisiin liittyen. Yleisimpiä ovat olleet alkuperään ja vammaisuuteen liittyvät yhteydenotot, jotka muodostavat yli 20 prosenttia kaikista yhteydenotoista. Ne paljastanevat kuitenkin vain murto-osan kaikesta tapahtuvasta syrjinnästä.
Suomalainen yhteiskunta perustuu korkeaan työllisyysasteeseen. Kaikkien työpanosta tarvitaan sen saavuttamiseksi. Tästä huolimatta monista selvityksistä ilmenee, että vähemmistöihin kuuluvilla on vaikeuksia päästä mukaan työelämään. Rekrytoinneissa on keskityttävä henkilön osaamiseen, kykyihin ja mahdollisuuksiin, ei esimerkiksi työkyvyn rajoitteisiin.
Muutoksen on tapahduttava työpaikkojen lisäksi palvelujärjestelmässä. Riittävä osaaminen, yhteistyöverkostot ja hallinnonalat ylittävä yhteistyö ovat avainasemassa yksilöllisen tuen takaamiseksi työllistymiseen ja osallisuuteen.
Akava julkaisi vastikään työelämäohjelman, jossa yhdenvertaisuus on nostettu omaksi, tärkeäksi, aihealueekseen. Siinä Akava edellyttää, että työpaikat heräävät nykyistä paremmin työelämän moninaisuuteen ja kunnioittavat diversiteettiä. Työelämään pääsyn helpottamiseksi rekrytoinneissa on keskityttävä henkilön osaamiseen, kykyihin ja mahdollisuuksiin. Palkkaamatta jääneellä henkilöllä tulee siksi olla oikeus saada tietoa perusteista, joilla toinen henkilö palkattiin tehtävään.
Tietoa ja hyviä esimerkkejä työntekijöiden moninaisuuden hyödyistä tarvitaan ennakkoluulojen vähentämiseksi koko yhteiskunnassa. Jokaisella on oikeus olla yhdenvertaisena työelämässä.
Lisätietoja:
