ILOn tavoitteina on laatia ja edistää standardeja ja perustavanlaatuisia periaatteita ja oikeuksia työssä, luoda parempia mahdollisuuksia ihmisarvoiselle työlle ja ansioille, laajentaa toimiva sosiaaliturva yhä useammalle, vahvistaa kolmikantaa ja yhteiskunnallista vuoropuhelua. Viime vuosina ILOn päätavoitteena on ollut ihmisarvoisen työn (Decent Work) toteutuminen maailmanlaajuisesti.
ILO perustettiin vuonna 1919 ja Suomi liittyi ILOn jäseneksi vuonna 1920. Sen jäsenenä on yhteensä 187 maata.
ILO (International Labour Organization) on ainoa YK:n alainen virasto, jonka on rakenne ja toiminta on kolmikantainen. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa. Suomessa päävastuu ILO-asioiden hoidosta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtioneuvoston asettamalle kolmikantaiselle Suomen ILO-neuvottelukunnalle, jossa on mukana myös työmarkkinajärjestöiden edustajat.
ILOn pääjohtaja on Gilbert F. Houngbo, joka aloitti toimikautensa 1. lokakuuta 2022. Houngbo on ensimmäinen afrikkalainen henkilö tässä tehtävässä.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn pääjohtajana toimii Gilbert F. Houngbo, joka aloitti tehtävässä lokakuun 2022 alussa, kuva © M.Crozet/ILO.
Kansainvälinen työkonferenssi kokoontuu joka kesä Genevessä ja siellä päätetään yleissopimusten ja suositusten hyväksymisestä sekä asetetaan ILOn hallintoneuvosto. Kesäkuun konferenssissa on asialistalla muun muassa seuraavat asiat:
- oppisopimuskomitea, jonka työn lopuksi julkaistaan raportti ja oppisopimusta koskeva suositus
- toistuva keskustelu sosiaalisen suojelun tavoitteesta (työntekijöiden suojelu)
- oikeudenmukainen vihreä siirtymä kohti ympäristön kannalta kestävää taloutta ja yhteiskuntaa
- yleissopimuksen kumoaminen ja neljän yleissopimuksen, yhden pöytäkirjan ja 18 suosituksen peruuttaminen
- ehdotettu yleissopimus ja suositus ILOn 15 oikeudellisen instrumentin osittaisesta muuttamisesta (terveellisten ja turvallisten työolojen sisällyttäminen ILOn työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevan julistuksen (1998) 2 artiklaan)
Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto on mukana Suomen valtuuskunnassa ja hän osallistuu oikeudenmukainen siirtymä -komitean työskentelyyn.
Lisätietoja:
