Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n täydentävä lausunto: ILO:n yleissopimus nro 122 Työllisyyspolitiikka (1964)

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK kantavat lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle huolta hallituksen työllisyyspolitiikan linjasta. Niin sosiaaliturvan kuin palveluiden puolella mahdollisuutta saada apua elämän vaikeissa tilanteissa, kuten työttömyyden yllättäessä, heikennetään.

26.8.2024

Täydentävä lausunto:

ILO:n yleissopimus nro 122 Työllisyyspolitiikka (1964)

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on tasapainottaa julkista taloutta mittavilla säästötoimilla. Maan hallituksen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Hallituskauden 2023–2027 tavoitteena on toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Käytännössä säästöt toteutetaan valtaosin merkittävillä, erityisesti työttömiin kohdistuvilla, sosiaaliturvaleikkauksilla. Mittavat sosiaaliturvaleikkaukset kohdistuvat osin samoihin henkilöryhmiin, jonka vuoksi arvioitujen positiivisten työllisyysvaikutusten toteutuminen on osittain epävarmaa. Toisaalta osa uudistuksista jopa heikentää työllistymisen kannusteita.

Maan hallitus on päättänyt myös osaamisen kehittämiseen kohdennettavista leikkauksista. Työikäisen väestön jatkuvan oppimisen tukemiseen tarkoitettu aikuiskoulutustuki lakkautettiin elokuun alussa 2024. Tällä tuella on ylläpitänyt ja kehittänyt osaamistaan vuosittain 30 000 työssäkäyvää. Aikuisten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista leikataan muutenkin rajusti ja nämä leikkaukset heijastuvat osaavan työvoiman saatavuuteen ja työllisyyteen. Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että yhä kiihtyvän työelämän rakennemuutoksen, digitalisaation ja tekoälyn täplittämässä toimintaympäristössä tehokas työllisyyspolitiikka edellyttää, että työntekijöiden osaamista kehitetään sekä työsuhteen aikana että työttömyysjaksoilla uudelleen työllistymisen mahdollistamiseksi. Työttömien ja lomautettujen mahdollisuuksia kehittää osaamistaan on parannettava.

Sosiaaliturvaan ja osaamisen kehittämiseen kohdistuvien leikkausten lisäksi työllisyyspolitiikkaan kuuluu työvoimapalveluiden uudistaminen. Viime hallituskaudella voimaantullut pohjoismainen työvoimapalvelumalli lisäsi merkittävästi työnhakijoiden saamaa henkilökohtaista palvelua. Lisäksi työnhakijan on haettava tietty määrä työpaikkoja, jotta oikeus työttömyysetuuteen säilyy. Viime hallituskaudella päätettiin myös työvoimapalveluiden siirtymisestä valtiolta kuntien järjestämisvastuulle. Jatkossa palveluja järjestetään 45 työllisyysalueella.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin on katsottu jäykistävän työnhakua. Hallitus onkin linjannut, että työvoimapalvelumallia kevennetään. Kehysriihen yhteydessä hallitus päätti kuntien norminpurusta työvoimapalveluiden osalta sekä vaikeasti työllistyvien työllisyyttä edistävän Työkanava Oy:n toiminnan lopettamisesta. Norminpurulla tavoitellaan 10–20 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi hallitus esittää, että julkisen sektorin palkkatuesta leikataan lähes 40 miljoonaa euroa. Summa vastaa pahimmillaan 20 prosenttia palkkatuen kustannuksista.

Työllistymisen esteet liittyvät pitkittyneen työttömyyden osalta tutkimusten mukaan erityisesti terveydentilaan ja työnhaun ongelmiin. Pelkästään etuuksien leikkaukset eivät välttämättä johda nopeampaan työllistymiseen. Palvelujärjestelmä ei tue tällä hetkellä riittävän kattavasti työllistymistä. Tämän vuoksi palkansaajakeskusjärjestöt ovat korostaneet työvoima- ja terveyspalvelujen riittävää resurssointia ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä työllisyyden edistämisessä.

Palkansaajakeskusjärjestöt kantavat huolta hallituksen työllisyyspolitiikan linjasta. Niin sosiaaliturvan kuin palveluiden puolella mahdollisuutta saada apua elämän vaikeissa tilanteissa, kuten työttömyyden yllättäessä, heikennetään. Työvoimapalveluiden palveluprosessin keventymiseen liittyy vakavia riskejä. Kuntasiirron yhteydessä työvoimapalveluiden rahoitus siirtyy kuntien yleiskatteellisella valtionosuudella rahoitettavaksi. Tämän hetken tietojen mukaan rahoituksessa on noin 100 miljoonan euron vaje. Keventynyt palveluprosessi yhdessä yleiskatteisen ja vajeisen rahoituksen kanssa voi kannustaa palvelujärjestäjiä heikentämään palveluita. Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että näin ei saa käydä vaan palveluiden rahoituksesta ja saatavuudesta on huolehdittava.

 

Lisätietoja Paula Ilveskivi, lakimies, SAK
paula.ilveskivi@sak.fi, 050 565 1664

Miia Kannisto, johtava asiantuntija, Akava
miia.kannisto@akava.fi, 050 551 5292

Ville Kirvesniemi, juristi, STTK
ville.kirvesniemi@sttk.fi, 040 681 8312

Lisätiedot

Paula Ilveskivi, lakimies
SAK ry
paula.ilveskivi@sak.fi

Miia Kannisto, johtava asiantuntija
Akava ry
miia.kannisto@akava.fi

Ville Kirvesniemi, juristi
STTK ry
ville.kirvesniemi@sttk.fi

Lausunnon tunnistetiedot

Lausuntopyyntö 27.3.2024, VN/9121/2024
Lausunnon diaarinumero Dnro
Lausunnon päiväys 15.8.2024
Laatijat Ilveskivi Paula, Kannisto Miia, Kirvesniemi Ville

Lue lisää aiheesta