Hallituksen malli sitoisi valtakunnansovittelijan kädet niin, ettei hän voisi ylittää vientiliittojen sopimia palkankorotuksia.
– En ymmärrä esityksen tarkoitusperää. Miksi pitää puuttua liittojen neuvotteluoikeuteen?
Alakohtaiset erot otettava huomioon
Murron mukaan alakohtaisten ratkaisujen teko vaikeutuisi, ja työnantajien kannattaisi viedä kiistat valtakunnansovittelijalle. Myös työrauhahäiriöt lisääntyisivät.
Murto muistuttaa, että toimialojen tilanteet ovat erilaisia, eikä kaikkiin sovi ratkaisuksi sama malli. Julkisen sektorin matalapalkka-alojen lisäksi myös yksityisellä sektorilla on muitakin aloja kuin vientialat.
Jumittavan lakimallin sijaan tulisi yhteistyössä liittojen kesken eli neuvotellen rakentaa uusi työmarkkinamalli, mistä kyllä pitkään on puhuttu, mutta ilman tositoimia.
Valtakunnansovittelijan toimistoa tulisi akavalaisten liittojen mukaan kehittää niin, että sovittelija voisi ottaa nykyistä paremmin huomioon toimialojen erilaiset tilanteet.
– Toimistolla tulisi olla oma talousyksikkönsä, joka tarkastelisi alojen tilanteita, ostovoimaa, kilpailukykyä, palkkakehitystä ja osaajapulaa luotettavasti. Silloin sallittaisiin jopa alakohtainen vaihtelu ja tulisi aitoa kannustusta sopimiseen neuvotteluosapuolten kesken. Työnantajilla ja työntekijöillä olisi yhtäläiset riskit joutua sovitteluun.
Jäykkä lakimalli olisi Murron mukaan myös ristiriidassa hallituksen tavoitteleman paikallisen sopimisen edistämisen kanssa.
– On päivänselvää, että paikallisen ja jopa yrityskohtaisen sopimisen yleistyminen, mikä on työnantajien tavoitteena, vaatii lisää voimavaroja sovittelijan toimistoon.
Ruotsissa sovittelutoiminnan resurssit ovat kunnossa
Mallia sovittelun uudelleen organisoimiseen ja neuvottelukulttuuriin tulisi Murron mukaan ottaa Ruotsista, eikä vain poimimalla hätiköiden joitakin osasia sieltä.
– Meillä Suomessa tulisi panostaa hyvään yhteistyöhön, neuvottelukulttuuriin ja tasapainoisiin ratkaisuihin.
Ruotsissa on esimerkiksi erillinen sovittelulaitos Medlingsinstitut tuottamassa talousdataa, kun Suomessa sitä haetaan lähinnä Suomen Pankista, vaikka se ei Murron mukaan ole pankin tehtävä.
Murto pitää hyvänä askeleena sitä, että työministeri Arto Satonen (kok.) on luvannut kutsua vielä seminaariin työmarkkinaosapuolet keskustelemaan mallista.
– Toivon ja edellytän, että hallitus antaisi vielä jatkoaskeleet liitoille, josta haettaisiin neuvotteluteitse muu ratkaisu, sillä laissa oleva vientimalli ei meille käy. Mutta jos ei, niin OAJ:ssakin on lisätty valmiutta järjestötoimiin, Murto sanoo.
– Emme voi hyväksyä ehdotusta lakisääteisestä vientimallista. Sehän veisi ajassa taaksepäin tupojen eli keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen aikaan, Murto ennustaa.
Teksti: Marjukka Liiten
Kuva: Liisa Takala
Katso Katarina Murron haastattelu